Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalastusrakenne

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalastusrakenne [2017/04/12 10:29]
Helena Ranta [Ajoitus]
wiki:kalastusrakenne [2020/10/19 11:47] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 6: Rivi 6:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Puusta ​tai kivestä ​tyveneen tai virtaavaan ​veteen rakennettu ​sulkupyydys,​ joka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille+puusta ​tai kivestä veteen rakennettu ​pyydys
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Kiinteät puiset kalastusrakenteet,​ kuten liistekatiskat,​ patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat johdinaidat,​ ovat yleisimpiä Suomen kosteikoista esiin tulleita arkeologisia löytöaineistoja((Koivisto 2012; 2016, Koivisto & Nurminen 2015)). Yleensä kalastusrakenteet on löydetty sattumanvaraisesti turve- ja tulvamailta ojituksen ja turpeenoton yhteydessä tai järvien pohjista matalan vedenpinnan aikaan eikä niiden löytöyhteyttä,​ ajoitusta tai ominaispiirteitä ole tarkemmin selvitetty. Etnografisten lähteiden perusteella((mm. Sirelius 1906abc1907; 1908, Valonen 1953Museovirasto 1961)) puisten kalastusrakenteiden valmistaminen,​ ylläpito ja kalastus kaikkine työvaiheineen on vaatinut huomattavaa työpanosta ja edellyttänyt siten melko pitkäkestoista oleskelua kalastuspaikalla,​ mistä on voinut jäädä arkeologisia kerrostumia tai löytökeskittymiä kalastuspaikkojen läheisyyteen. ​+Kiinteät puiset kalastusrakenteet,​ kuten liistekatiskat,​ patopyydykset ja kalojen liikkeitä ohjailevat johdinaidat,​ ovat yleisimpiä Suomen kosteikoista esiin tulleita arkeologisia löytöaineistoja((Koivisto 2012; 2016, Koivisto & Nurminen 2015)). Yleensä kalastusrakenteet on löydetty sattumanvaraisesti turve- ja tulvamailta ojituksen ja turpeenoton yhteydessä tai järvien pohjista matalan vedenpinnan aikaan eikä niiden löytöyhteyttä,​ ajoitusta tai ominaispiirteitä ole tarkemmin selvitetty. Etnografisten lähteiden perusteella((mm. Sirelius 1906abc1907, 1908; Valonen 1953Museovirasto 1961)) puisten kalastusrakenteiden valmistaminen,​ ylläpito ja kalastus kaikkine työvaiheineen on vaatinut huomattavaa työpanosta ja edellyttänyt siten melko pitkäkestoista oleskelua kalastuspaikalla,​ mistä on voinut jäädä arkeologisia kerrostumia tai löytökeskittymiä kalastuspaikkojen läheisyyteen. ​
  
-{{:​wiki:​kalastusrakenne_purkajasuo.jpg?​300 |}} Kalastusrakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä. Niihin on myös voitu liittää muita irrallisia pyydyksiä, kuten verkkoja tai mertoja. Mäntypuiset liisteet, jotka on koottu yhteen niini-, vitsa- tai tuohipunoksin,​ ovat tyypillisimpiä kiinteiden kalastusrakenteiden valmistusmateriaaleja niin Suomessa kuin Itämeren koillisalueella ja Länsi-Venäjällä((mm. Vankina 1970, Loze 2001, Rimantienè 1992, Bērziņš 2008, Piličiauskas 2012, Lozovski et al. 2013)). Liisterakenteita pystyasennossa tukevat paalut on valmistettu useista eri puulajeista;​ todennäköisesti niistä lajeista, joita on ollut helpoimmin saatavilla ja jotka ovat soveltuneet vedenalaisiin rakenteisiin. ​ Suomen esihistoriallisissa kalastusrakenteissa mäntypuiset liisteritilät on sidottu yhteen ohuilla tuohinauhoilla,​ kuten Yli-Iin Purkajasuolla((Koivisto 2012)) ja Haapajärven Lamminojalla((Koivisto et al. tulossa)). ​+{{:​wiki:​kalastusrakenne_purkajasuo.jpg?​300 |}} Kalastusrakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä. Niihin on myös voitu liittää muita irrallisia pyydyksiä, kuten verkkoja tai mertoja. Mäntypuiset liisteet, jotka on koottu yhteen niini-, vitsa- tai tuohipunoksin,​ ovat tyypillisimpiä kiinteiden kalastusrakenteiden valmistusmateriaaleja niin Suomessa kuin Itämeren koillisalueella ja Länsi-Venäjällä((mm. Vankina 1970, Loze 2001, Rimantienè 1992, Bērziņš 2008, Piličiauskas 2012, Lozovski et al. 2013)). Liisterakenteita pystyasennossa tukevat paalut on valmistettu useista eri puulajeista;​ todennäköisesti niistä lajeista, joita on ollut helpoimmin saatavilla ja jotka ovat soveltuneet vedenalaisiin rakenteisiin. Suomen esihistoriallisissa kalastusrakenteissa mäntypuiset liisteritilät on sidottu yhteen ohuilla tuohinauhoilla,​ kuten Yli-Iin Purkajasuolla((Koivisto 2012)) ja Haapajärven Lamminojalla((Koivisto et al. tulossa)). ​
  
-{{:​wiki:​lapinpato_tsieggakuoihka.jpg?​300 |}}Pohjois-Suomen joki- ja järviympäristöistä tunnetaan ​myös kivistä rakennettuja patorakennelmia ​ joita kutsutaan **lapinpadoiksi** tai **jättiläisenpadoiksi**((Snellman 1887; Huurre 1983; Rankama 1991; Sarkkinen 2003; Okkonen & Heikkilä 2011; Moisio et al. 2012)). Padot ovat usein olleet jokien tai salmipaikkojen poikki ulottuvia kivirakenteita,​ joista vedenpinnalle saattaa nykyään erottua muutama suurempi kivi. Tietoja lapinpadoista on usein saatu paikallisilta kalastajilta,​ joiden verkot ovat tarttuneet jokiuomissa paikoin säilyneisiin kivi- ja puurakenteisiin. Lapinpatoihin saattaa liittyä myös puisten rakenteiden jäännöksiä. Suuri osa lapinpadoista sijaitse edelleen hyvillä kalastuspaikoilla. Padot ulottuvat kokonaisten jokiuomien yli ja sijaitsevat koskien läheisyydessä((Moisio et al. 2012)) tai sijoittuvat vaelluskalojen pyynnin kannalta edullisille jokisuille((Sarkkinen 2003)). Osa kohteista sijaitsee esihistoriallisten asuinpaikkojen tai pyyntikuoppajärjestelmien läheisyydessä((Okkonen & Heikkilä 2011: 43)). Siksi on oletettu, että samoja kalastuspaikkoja olisi käytetty hyvin pitkiä aikoja ja että patorakennelmien valmistus on voitu aloittaa jo esihistoriallisella ajalla. ​+{{:​wiki:​lapinpato_tsieggakuoihka.jpg?​300 |}}Pohjois-Suomen joki- ja järviympäristöissä on myös kivistä rakennettuja patorakennelmiajoita kutsutaan **lapinpadoiksi** tai **jättiläisenpadoiksi**((Snellman 1887; Huurre 1983; Rankama 1991; Sarkkinen 2003; Okkonen & Heikkilä 2011; Moisio et al. 2012)). Padot ovat usein olleet jokien tai salmipaikkojen poikki ulottuvia kivirakenteita,​ joista vedenpinnalle saattaa nykyään erottua muutama suurempi kivi. Tietoja lapinpadoista on usein saatu paikallisilta kalastajilta,​ joiden verkot ovat tarttuneet jokiuomissa paikoin säilyneisiin kivi- ja puurakenteisiin. Lapinpatoihin saattaa liittyä myös puisten rakenteiden jäännöksiä. Suuri osa lapinpadoista sijaitse edelleen hyvillä kalastuspaikoilla. Padot ulottuvat kokonaisten jokiuomien yli ja sijaitsevat koskien läheisyydessä((Moisio et al. 2012)) tai sijoittuvat vaelluskalojen pyynnin kannalta edullisille jokisuille((Sarkkinen 2003)). Osa kohteista sijaitsee esihistoriallisten asuinpaikkojen tai pyyntikuoppajärjestelmien läheisyydessä((Okkonen & Heikkilä 2011: 43)). Siksi on oletettu, että samoja kalastuspaikkoja olisi käytetty hyvin pitkiä aikoja ja että patorakennelmien valmistus on voitu aloittaa jo esihistoriallisella ajalla. ​
  
 Maatutkaa ja viistokaikuluotainta on käytetty onnistuneesti vedenalaisten,​ kivirakenteisten lapinpatojen etsimiseen Pohjois-Suomessa((Moisio et al. 2012)). Sen sijaan puisia, turvemailla ja järvien pohjaliejuissa säilyneitä kalastusrakenteita on vaikea löytää geofysikaalisten menetelmien avulla. Myös mahdollisuudet paikantaa rakenteita arkeologisessa inventoinnissa tai esitutkimuksissa esimerkiksi pintapoiminnan,​ kuivatusojien tai matalan rantaveden tarkastelun avulla ovat rajallisia. Maatutkaa ja viistokaikuluotainta on käytetty onnistuneesti vedenalaisten,​ kivirakenteisten lapinpatojen etsimiseen Pohjois-Suomessa((Moisio et al. 2012)). Sen sijaan puisia, turvemailla ja järvien pohjaliejuissa säilyneitä kalastusrakenteita on vaikea löytää geofysikaalisten menetelmien avulla. Myös mahdollisuudet paikantaa rakenteita arkeologisessa inventoinnissa tai esitutkimuksissa esimerkiksi pintapoiminnan,​ kuivatusojien tai matalan rantaveden tarkastelun avulla ovat rajallisia.
Rivi 29: Rivi 29:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) kiinteiden kalastuslaitteiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 46. +Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) kiinteiden kalastuslaitteiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 46. 
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Bērziņš,​ Valdis** 2008. //Sārnate: Living by a Coastal Lake during the East Baltic Neolithic//​. Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B86. Oulu: Oulu University Press.+**Bērziņš,​ Valdis** 2008. //Sārnate: Living by a Coastal Lake during the East Baltic Neolithic//​. Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B86. Oulu University Press, Oulu.
 **Bowen, Greg** 1998. Towards a generic technique for dating stone fish traps and weirs. //​Australian Archaeology //47: 39-43. **Bowen, Greg** 1998. Towards a generic technique for dating stone fish traps and weirs. //​Australian Archaeology //47: 39-43.
-**Forsberg, Oili & Karjalainen, ​Karjalainen ​& Laakso, Ville & Patjas, Auli & Pesonen, Petro** 2009. Pohjois-Karjalan museon arkeologisia tutkimuksia 2001–2007. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa// 2005–2006 (2009): 43–66. +**Forsberg, Oili & Karjalainen, ​Taisto ​& Laakso, Ville & Patjas, Auli & Pesonen, Petro** 2009. Pohjois-Karjalan museon arkeologisia tutkimuksia 2001–2007. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa// 2005–2006 (2009): 43–66. 
-**Huurre, Matti** 1983. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. //​Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia// I. Kuusamo: ​Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historiatoimikunta.+**Huurre, Matti** 1983. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. //​Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia// I. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historiatoimikunta, Kuusamo.
 **Koivisto, Satu** 2012. Subneolithic fishery in the Iijoki River estuary, Northern Ostrobothnia,​ Finland. //Journal of Wetland Archaeology//​ 12: 22–47. **Koivisto, Satu** 2012. Subneolithic fishery in the Iijoki River estuary, Northern Ostrobothnia,​ Finland. //Journal of Wetland Archaeology//​ 12: 22–47.
 **Koivisto, Satu** 2016. Turpeen kätkemää – Suolöydöt arkeologisena tutkimusaineistona. //Suo – Mires and peat// 67(1): 42–45. **Koivisto, Satu** 2016. Turpeen kätkemää – Suolöydöt arkeologisena tutkimusaineistona. //Suo – Mires and peat// 67(1): 42–45.
Rivi 43: Rivi 43:
 **Loze, I.A. **2001. Akmens laikmeta zveja Latvijas lielāko ezeru baseinā (Stone Age fishing in the basin of Latvia’s largest lakes). Julkaisussa //Latvijas Vēstures instituta apgāds//: 74–115. Riga: Institute of the History of Latvia. **Loze, I.A. **2001. Akmens laikmeta zveja Latvijas lielāko ezeru baseinā (Stone Age fishing in the basin of Latvia’s largest lakes). Julkaisussa //Latvijas Vēstures instituta apgāds//: 74–115. Riga: Institute of the History of Latvia.
 **Lozovski, Vladimir & al.** 2013. Fishing in the Late Mesolithic and Early Neolithic of the Russian Plain: the Case of site Zamostje 2. Julkaisussa Lozovski, V.M. & Lozovskaya, O.V. & Clemente Conte, I.  (toim.): Zamostje 2: //Lake Settlement of the Mesolithic and Neolithic Fisherman in Upper Volga Region//: 19–46. St. Petersburg: Institute for the History of Material Culture RAS **Lozovski, Vladimir & al.** 2013. Fishing in the Late Mesolithic and Early Neolithic of the Russian Plain: the Case of site Zamostje 2. Julkaisussa Lozovski, V.M. & Lozovskaya, O.V. & Clemente Conte, I.  (toim.): Zamostje 2: //Lake Settlement of the Mesolithic and Neolithic Fisherman in Upper Volga Region//: 19–46. St. Petersburg: Institute for the History of Material Culture RAS
-**Moisio, Kari & Okkonen, Jari & Panttila, Hannu** 2012. Käsin koskematta, silmin näkemättä – Vaalan Nimisjoen lapinpadon prospektointitutkimus. //​Muinaistutkija//​ 1 (2012): 23–31.+**Moisio, Kari & Okkonen, Jari & Panttila, Hannu** 2012. Käsin koskematta, silmin näkemättä – Vaalan Nimisjoen lapinpadon prospektointitutkimus. //​Muinaistutkija//​ 1/2012: 23–31.
 **Museovirasto** 1961. //Kysely 8/1961 Liistekatiska//​. Kansatieteen osasto, Museovirasto,​ Helsinki. **Museovirasto** 1961. //Kysely 8/1961 Liistekatiska//​. Kansatieteen osasto, Museovirasto,​ Helsinki.
 **Museovirasto** 2016. //​Muinaisjäännösrekisteri //​http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_default.aspx **Museovirasto** 2016. //​Muinaisjäännösrekisteri //​http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_default.aspx
-**Naskali, Eero** 1993. //Näin ennen, kalastuksesta J. Alb. Sandmanin ja T. H. Järven aikaan//​. ​Vammala: ​Kalastusmuseoyhdistys Ry. +**Naskali, Eero** 1993. //Näin ennen, kalastuksesta J. Alb. Sandmanin ja T. H. Järven aikaan//. Kalastusmuseoyhdistys Ry, Vammala
 **Okkonen, Jari & Heikkilä, Jukka** 2011. Pohjois-Suomen kalapatojen arkeologiaa – Havaintoja viidestä sisävesikohteesta. //Faravid// 35: 29–43. **Okkonen, Jari & Heikkilä, Jukka** 2011. Pohjois-Suomen kalapatojen arkeologiaa – Havaintoja viidestä sisävesikohteesta. //Faravid// 35: 29–43.
-**Pedersen, L.** 1995. 7000 years of fishing: stationary structures in the Mesolithic and afterwards. Julkaisussa Fischer, A. (toim.): //Man and sea in the Mesolithic. Coastal settlement above and below present sea level:// 75–86.Proceedings of the international symposium, Kalundborg, Denmark 1993. Oxford: ​Oxbow Books. +**Pedersen, L.** 1995. 7000 years of fishing: stationary structures in the Mesolithic and afterwards. Julkaisussa Fischer, A. (toim.): //Man and sea in the Mesolithic. Coastal settlement above and below present sea level:// 75–86. Proceedings of the international symposium, Kalundborg, Denmark 1993. Oxbow Books, Oxford
-**Piličiauskas,​ Gytis & al.** 2012. New archaeological,​ paleoenvironmental,​ and 14C data from the Šventoji Neolithic sites, NW Lithuania. //​Radiocarbon//​ 54(3-4): 1017–1031.+**Piličiauskas,​ Gytis & al.** 2012. New archaeological,​ paleoenvironmental,​ and 14C data from the Šventoji Neolithic sites, NW Lithuania. //​Radiocarbon//​ 54(34): 1017–1031.
 **Rankama, Tuija** 1991. Pata och stalotomt. Två nya fornlämningskategorier I Utsjoki. //Finskt Museum// 1990: 73–86. **Rankama, Tuija** 1991. Pata och stalotomt. Två nya fornlämningskategorier I Utsjoki. //Finskt Museum// 1990: 73–86.
 **Rimantienè,​ Rimute** 1992. Neolithic hunter-gatherers at Šventoji in Lithuania. //Antiquity //66: 367–376. **Rimantienè,​ Rimute** 1992. Neolithic hunter-gatherers at Šventoji in Lithuania. //Antiquity //66: 367–376.
 **Sarkkinen,​ Mika** 2003. Naarmaa naakimassa – Kalastajien jäljillä kairassa. //Raito// 2: 15–23. **Sarkkinen,​ Mika** 2003. Naarmaa naakimassa – Kalastajien jäljillä kairassa. //Raito// 2: 15–23.
 **Schulz, H.-P.** 1998. Yli-Ii Purkajasuo. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa// 1995–1996:​ 158–60. Museovirasto,​ Helsinki. **Schulz, H.-P.** 1998. Yli-Ii Purkajasuo. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa// 1995–1996:​ 158–60. Museovirasto,​ Helsinki.
-**Sirelius, U.T.** 1906a. //​Suomalaisten kalastus// I. Suomalaisen ​kirjallisuuden ​Seura, Helsinki. +**Sirelius, U.T.** 1906a. //​Suomalaisten kalastus// I. Suomalaisen ​Kirjallisuuden ​Seura, Helsinki. 
-**Sirelius, U.T.** 1907. //​Suomalaisten kalastus// II. Suomalaisen ​kirjallisuuden ​Seura, Helsinki. +**Sirelius, U.T.** 1907. //​Suomalaisten kalastus// II. Suomalaisen ​Kirjallisuuden ​Seura, Helsinki. 
-**Sirelius, U.T.** 1908. //​Suomalaisten kalastus //III. Suomalaisen ​kirjallisuuden ​Seura, Helsinki.+**Sirelius, U.T.** 1908. //​Suomalaisten kalastus //III. Suomalaisen ​Kirjallisuuden ​Seura, Helsinki.
 **Sirelius, U.T.** 1906b. Kappale suomensukuisten kansain kalastushistoriaa. //​Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja//​ XXIII(32): 1–33. **Sirelius, U.T.** 1906b. Kappale suomensukuisten kansain kalastushistoriaa. //​Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja//​ XXIII(32): 1–33.
 **Sirelius, U.T.** 1906c. //Über die Sperrfischerei bei den Finnisch-Ugrischen Völkern//: Eine Vergleichende Ethnographische Untersuchung mit 607 Figuren. Helsinki. **Sirelius, U.T.** 1906c. //Über die Sperrfischerei bei den Finnisch-Ugrischen Völkern//: Eine Vergleichende Ethnographische Untersuchung mit 607 Figuren. Helsinki.
wiki/kalastusrakenne.1491982160.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/12 10:29 / Helena Ranta