Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalkkiuuni

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalkkiuuni [2018/06/07 13:50]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
wiki:kalkkiuuni [2019/02/05 16:04] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​akdg4494_001p.jpg?​450|}} {{:​wiki:​akdg4494_001p.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kalkin polttoon käytetty uuni+Kalkin polttoon käytetty ​kertatäyttöinen ​uuni
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
Rivi 15: Rivi 15:
 Kalkki on rakentamisessa välttämätön muurilaastin ainesosa. Kivi- ja tiilirakentamisen yleistyessä kalkinlouhinta ja -poltto levisivät Suomessa. Muurattuja tiili- ja kivirakenteita tunnetaan Suomesta 1200-luvun jälkipuolelta alkaen. Kalkki on rakentamisessa välttämätön muurilaastin ainesosa. Kivi- ja tiilirakentamisen yleistyessä kalkinlouhinta ja -poltto levisivät Suomessa. Muurattuja tiili- ja kivirakenteita tunnetaan Suomesta 1200-luvun jälkipuolelta alkaen.
  
-Vanhin ja yksinkertaisin kalkin polttamisessa käytetty rakenne oli kalkkimiilu. Se oli kuoppa, johon ladottiin polttopuut ja murskatut kivenkappaleet. Jo keskiajalla kalkkia poltettiin myös kalkkiuuneissa ​eli maauuneissa. Ne olivat rakenteeltaan tiiliuunien kaltaisia eli niihin ladottujen kalkkikivipinojen välissä oli useita tulipesiä. Kalkkiuunit oli yleensä kaivettu rinteeseen. Kuopan seinämät vuorattiin kivellä ja uunin pohjalle rakennettiin yksinkertainen holvattu tulipesä, jonka aukko sijaitsi uunin etuseinässä maanrajassa. Uunin yläosa täytettiin kalkkikiven kappaleilla ja peitettiin soralla ja savella. Yhden uunillisen poltto kesti muutamasta päivästä jopa kuukauteen. Kun kivet olivat palaneet ja jäähtyneet,​ uuni purettiin. Kansanomainen kalkinpoltto perinteisissä maauuneissa jatkui paikallisena ilmiönä joillakin alueilla, mm. Vimpelissä aina 1900-luvun puoliväliin asti((Peltonen 1998)).+Vanhin ja yksinkertaisin kalkin polttamisessa käytetty rakenne oli kalkkimiilu. Se oli kuoppa, johon ladottiin polttopuut ja murskatut kivenkappaleet. Jo keskiajalla kalkkia poltettiin myös kalkkiuuneissa. Ne olivat rakenteeltaan tiiliuunien kaltaisia eli niihin ladottujen kalkkikivipinojen välissä oli useita tulipesiä. Kalkkiuunit oli yleensä kaivettu rinteeseen. Kuopan seinämät vuorattiin kivellä ja uunin pohjalle rakennettiin yksinkertainen holvattu tulipesä, jonka aukko sijaitsi uunin etuseinässä maanrajassa. Uunin yläosa täytettiin kalkkikiven kappaleilla ja peitettiin soralla ja savella. Yhden uunillisen poltto kesti muutamasta päivästä jopa kuukauteen. Kun kivet olivat palaneet ja jäähtyneet,​ uuni purettiin. Kansanomainen kalkinpoltto perinteisissä maauuneissa jatkui paikallisena ilmiönä joillakin alueilla, mm. Vimpelissä aina 1900-luvun puoliväliin asti((Peltonen 1998)).
  
 Perinteisiä kalkkiuuneja tehokkaampi oli Saksassa 1850-luvulla kehitetty 8–10 metriä korkea pysty- eli sylinteriuuni,​ joka masuunin tavoin täytetään ylhäältä kalkkikivimurskeella. Niiden myötä kalkintuotanto kasvoi suurteollisuudeksi. Ensimmäinen sylinteriuuni rakennettiin Helsinkiin vuonna 1862. Hyvin säilynyt esimerkki sylinteriuunista vuodelta 1897 löytyy Lohjan Virkkalasta. Sylinteriuuneja tehokkaammat kehäuunit otettiin Suomessa käyttöön 1905 Paraisilla. Kehäuunissa polttokanava on yli 100 metriä pitkä soikea rengas, jossa kalkkikivilohkareet pysyivät paikallaan tulen edetessä kanavan sisällä. Kalkinpoltto muuttui teolliseksi kolmivuorotyöksi.((Nyström 1951)) ​ Perinteisiä kalkkiuuneja tehokkaampi oli Saksassa 1850-luvulla kehitetty 8–10 metriä korkea pysty- eli sylinteriuuni,​ joka masuunin tavoin täytetään ylhäältä kalkkikivimurskeella. Niiden myötä kalkintuotanto kasvoi suurteollisuudeksi. Ensimmäinen sylinteriuuni rakennettiin Helsinkiin vuonna 1862. Hyvin säilynyt esimerkki sylinteriuunista vuodelta 1897 löytyy Lohjan Virkkalasta. Sylinteriuuneja tehokkaammat kehäuunit otettiin Suomessa käyttöön 1905 Paraisilla. Kehäuunissa polttokanava on yli 100 metriä pitkä soikea rengas, jossa kalkkikivilohkareet pysyivät paikallaan tulen edetessä kanavan sisällä. Kalkinpoltto muuttui teolliseksi kolmivuorotyöksi.((Nyström 1951)) ​
wiki/kalkkiuuni.1528368642.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/06/07 13:50 / Veli-Pekka Suhonen