Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:muut wiki:luokka:merenkulku}}


====== Kalliohakkaus ======
{{:wiki:kalliohakkaus_porvoo_killingholmen.jpg?450|}}

===== Määritelmä ===== 
kallioon tai kiveen hakkaamalla, uurtamalla tai kaivertamalla tehty kuvio
===== Kuvaus =====
Tyypillisimmät kalliohakkausten aiheet ovat nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kirjainten ja numeroiden lisäksi kiveen on hakattu esimerkiksi aurinkokelloja, kompassiruusuja, yksinkertaisia rengaskuvioita, laiva-aiheita ja vaakunoita. Tällaisilla hakkauksilla on tyypillisesti haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitä muistiin tärkeä päivämäärä. Suurissa maakivissä keskellä metsää olevat kuviot ovat yleensä historiallisen ajan rajamerkintöjä, tällaisina on käytetty erityisesti ratasristejä. 

Kuvioiden koko vaihtelee muutamista senteistä kymmenien senttimetrien tai jopa metrin kokoisiin yksittäisiin hakkauksiin. Hakkaukset voivat olla yksittäin tai laajemmissa ryhmissä. Tyypillisiä sijaintipaikkoja ovat vesistöjen äärellä olevat sileät rantakalliot, korkeiden kallioiden laet tai yksittäiset suuret maakivet.

Kalliohakkauksia nimitetään myös kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi. 

 



===== Historia ja käyttö =====
{{ :wiki:kalliohakkaus_hauensuoli1_.jpg?250|}}Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle, vaikka Suomen itä- ja länsipuolelta tunnetaan myös esihistoriallisia kalliopiirroksia. Hakkauksia tehtiin ajanvietteeksi, kun rannikolla tai saaristossa jouduttiin viipymään pitempään parempaa säätä odottaessa tai sotatoimien aikana. Hakkauksia tekivät tällöin merimiehet ja sotilaat. Ajanvietteeksi tehtyjä hakkauksia löytyy mm. Kemiönsaaren Mölnholmenista((https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015331)), Paraisten Tammortista((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=533010060)) sekä Hangon Hauensuolen luonnonsatamasta((http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1187)). 

Hakkauksia tehtiin myös ammatin harjoittamiseen liittyen, kuten Kouvolan Oravalan pihtikuvio((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000012840)), jonka tekijäksi mainitaan perimätiedossa kylän seppä Orava-Matti. Erityisesti merenkulkuun liittyvät hakkaukset ovat yleisiä. Laivakuvioita tehtiin veneiden veistämisen tai kalastuksen yhteydessä, kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000022811)), joissa laivan lisäksi on kuvattu jatulintarha sekä useita nimiä ja vuosilukuja. Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan. Toisaalta laivahakkauksia on tehty uponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi. Merenkulkijat käyttivät [[wiki:kivikompassi|kivikompassien]] lisäksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekä aurinkokelloja.

Erityisen ryhmän muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset, vanhimpana ehkä Paraisten Skorvlotin hakkaus((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000021278)), jonka kerrotaan liittyvän Kaarle-herttua vierailuun vuonna 1599. Myöhemmin Kustaa III:n vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Näsuddenilla sekä Virolahden Suur-Pisin saarella ja Venäjän vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia.

{{:wiki:vedenkorkeusmerkki_kotka_siikakoski.jpg?300 |}}Viranomaisten tekemiä hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan, maakuntien tai kylien [[wiki:rajamerkki|rajamerkit]]. Viranomaisten tekemiin hakkauksiin lasketaan myös ns. Struven ketjun pisteet, jotka ovat 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla tehdyn astemittausketjun mittapisteitä. Ketju ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle ja Suomessa ketjun 265 pisteestä sijaitsee 83 kappaletta ((http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju)). Ketju on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon. Vedenkorkeusmerkkejä sisävesi- ja merenrantakallioihin tekivät niin viranomaiset kuin yksityishenkilötkin.

Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama, Porin Tyltyn piirroskallio sekä Ulko-Tammion kalliot.



===== Ajoitus =====
{{:wiki:rajamerkki_kotka_pitkäsaari.jpg?300 |}}Suurin osa tunnetuista hakkauksista ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Historiallisen ajan hakkaukset on usein helppo ajoittaa, sillä niiden yhteyteen on tyypillisesti hakattu vuosiluku tai päivämäärä tai hakkaukset viittaavat tunnettuihin tapahtumiin. Paikoissa, joissa hakkauksia on useita, niitä on saatettu tehdä vuosisatojen ajan. Vanhimmat kalliohakkaukset ajoittuvat myöhäiselle keskiajalle 1500-luvulle. Vanhimpia hakkauksia tunnetaan Hangon Hauensuolen lisäksi Porin Tyltystä. Jämsän Rotkojärven rajamerkin((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000004320)) ratasristi tunnetaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1449. Ratasristejä voidaan pitää vanhimpina hakkauksina, niiden esikuvat Skandinaviassa ajoittuvat pronssikaudelle. Meillä ne todennäköisesti ovat kuitenkin varhaisintaan keskiaikaisia, kuten Pihtiputaan Sahinniemessä joenrannan maakivessä oleva ratasristi((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000023115)), josta on tietoa vanhoissa rajaluetteloissa.

Hakkauksia tehdään edelleen etenkin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa. 

===== Levintä =====
{{ :wiki:rajahakkaus_kotka_kivisalmi.jpg?200|}}Historiallisen ajan kalliohakkauksia löytyy koko maasta. Erityisen paljon niitä on rannikoiden sileissä rantakallioissa. Lapissa kalliokaiverruksia on vähemmän ja ne liittyvät viime sotiin ja ovat yleensä tiemerkintöjä. 


===== Suojelustatus =====

Vanhat uskomuksellisissa tarkoituksissa tehdyt hakkaukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat myös yli 100 vuotta vanhat hakkaukset, joilla on yleistä ja jaettua merkitystä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 111. 
===== Lähteet =====
Muinaisjäännösrekisteri
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
Tieteen termipankki: arkeologia
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia



===== Muu kirjallisuus =====
**Edgren, Torsten** 2000. Gäddtarmen vid Hangö. Ett bildgalleri från historisk tid. Julkaisussa Edgren, Torsten & Taskinen, Helena (toim.): //Ristad och målad. Aspekter på Nordisk bergkonst//.  Museovirasto.
**Nummela, Johanna & Sarvas, Pekka & Taavitsainen, J-P.** 1979. Hällristningarna på Prästholmen – ett bidrag till Finlands medeltidshistoria. //Historisk Tidskrift för Finland// 64.
**Raike, Eeva** 2014. Reposaaren taidekalliot – Elävä kulttuuriperintökohde Selkämeren sylissä. Moni-ilmeinen merihistoria Julkaisussa Bergholm, Tapio & Mäenpää, Sari (toim.): //Nautica Fennica// 2013–2014: 27–47. Museovirasto.
**Salo, Unto** 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. //Kotiseutu// 53. 
**Weckman, Stig** 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa //Nyländska ankarfästen//. Lovisa.

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
