Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalliohakkaus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalliohakkaus [2017/05/22 15:23]
Helena Ranta
wiki:kalliohakkaus [2019/02/05 16:06] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 7: Rivi 7:
  
 ===== Määritelmä =====  ===== Määritelmä ===== 
-Kallioon ​tai kiveen hakkaamalla,​ uurtamalla tai kaivertamalla ​muodostettu ​kuvio((Tieteen termipankki 26.09.2016: Arkeologia:​kalliopiirros)).  +kallioon ​tai kiveen hakkaamalla,​ uurtamalla tai kaivertamalla ​tehty kuvio
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Tyypillisimmät kalliohakkausten aiheet ovat nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kirjainten ja numeroiden lisäksi kiveen on hakattu esimerkiksi aurinkokelloja,​ kompassiruusuja,​ yksinkertaisia rengaskuvioita,​ laiva-aiheita ja vaakunoita. Tällaisilla hakkauksilla on tyypillisesti haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitä muistiin tärkeä päivämäärä. Suurissa maakivissä keskellä metsää olevat kuviot ovat yleensä historiallisen ajan rajamerkintöjä,​ tällaisina on käytetty erityisesti ratasristejä. ​ Tyypillisimmät kalliohakkausten aiheet ovat nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kirjainten ja numeroiden lisäksi kiveen on hakattu esimerkiksi aurinkokelloja,​ kompassiruusuja,​ yksinkertaisia rengaskuvioita,​ laiva-aiheita ja vaakunoita. Tällaisilla hakkauksilla on tyypillisesti haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitä muistiin tärkeä päivämäärä. Suurissa maakivissä keskellä metsää olevat kuviot ovat yleensä historiallisen ajan rajamerkintöjä,​ tällaisina on käytetty erityisesti ratasristejä. ​
Rivi 27: Rivi 26:
 Erityisen ryhmän muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset, vanhimpana ehkä Paraisten Skorvlotin hakkaus((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx?​sovellus=mjreki&​taulu=T_KOHDE&​tunnus=1000021278)),​ jonka kerrotaan liittyvän Kaarle-herttua vierailuun vuonna 1599. Myöhemmin Kustaa III:n vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Näsuddenilla sekä Virolahden Suur-Pisin saarella ja Venäjän vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia. Erityisen ryhmän muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset, vanhimpana ehkä Paraisten Skorvlotin hakkaus((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx?​sovellus=mjreki&​taulu=T_KOHDE&​tunnus=1000021278)),​ jonka kerrotaan liittyvän Kaarle-herttua vierailuun vuonna 1599. Myöhemmin Kustaa III:n vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Näsuddenilla sekä Virolahden Suur-Pisin saarella ja Venäjän vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia.
  
-{{ :​wiki:​vedenkorkeusmerkki_kotka_siikakoski.jpg?​300|}}Viranomaisten tekemiä hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan,​ maakuntien tai kylien [[wiki:​rajamerkki|rajamerkit]]. Viranomaisten tekemiin hakkauksiin lasketaan myös ns. Struven ketjun pisteet, jotka ovat 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla tehdyn astemittausketjun mittapisteitä. Ketju ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle ja Suomessa ketjun 265 pisteestä sijaitsee 83 kappaletta ((http://​www.maanmittauslaitos.fi/​toiminta/​organisaatio/​historia/​struven-ketju)). Ketju on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon. Vedenkorkeusmerkkejä sisävesi- ja merenrantakallioihin tekivät niin viranomaiset kuin yksityishenkilötkin.+{{:​wiki:​vedenkorkeusmerkki_kotka_siikakoski.jpg?​300 |}}Viranomaisten tekemiä hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan,​ maakuntien tai kylien [[wiki:​rajamerkki|rajamerkit]]. Viranomaisten tekemiin hakkauksiin lasketaan myös ns. Struven ketjun pisteet, jotka ovat 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla tehdyn astemittausketjun mittapisteitä. Ketju ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle ja Suomessa ketjun 265 pisteestä sijaitsee 83 kappaletta ((http://​www.maanmittauslaitos.fi/​toiminta/​organisaatio/​historia/​struven-ketju)). Ketju on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon. Vedenkorkeusmerkkejä sisävesi- ja merenrantakallioihin tekivät niin viranomaiset kuin yksityishenkilötkin.
  
 Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama,​ Porin Tyltyn piirroskallio sekä Ulko-Tammion kalliot. Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama,​ Porin Tyltyn piirroskallio sekä Ulko-Tammion kalliot.
Rivi 34: Rivi 33:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Suurin osa tunnetuista hakkauksista ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Historiallisen ajan hakkaukset on usein helppo ajoittaa, sillä niiden yhteyteen on tyypillisesti hakattu vuosiluku tai päivämäärä tai hakkaukset viittaavat tunnettuihin tapahtumiin. Paikoissa, joissa hakkauksia on useita, niitä on saatettu tehdä vuosisatojen ajan. Vanhimmat kalliohakkaukset ajoittuvat myöhäiselle keskiajalle 1500-luvulle. Vanhimpia hakkauksia tunnetaan Hangon Hauensuolen lisäksi Porin Tyltystä. Jämsän Rotkojärven rajamerkin((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000004320)) ratasristi tunnetaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1449. Ratasristejä voidaan pitää vanhimpina hakkauksina,​ niiden esikuvat Skandinaviassa ajoittuvat pronssikaudelle. Meillä ne todennäköisesti ovat kuitenkin varhaisintaan keskiaikaisia,​ kuten Pihtiputaan Sahinniemessä joenrannan maakivessä oleva ratasristi((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000023115)),​ josta on tietoa vanhoissa rajaluetteloissa.+{{:​wiki:​rajamerkki_kotka_pitkäsaari.jpg?​300 |}}Suurin osa tunnetuista hakkauksista ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Historiallisen ajan hakkaukset on usein helppo ajoittaa, sillä niiden yhteyteen on tyypillisesti hakattu vuosiluku tai päivämäärä tai hakkaukset viittaavat tunnettuihin tapahtumiin. Paikoissa, joissa hakkauksia on useita, niitä on saatettu tehdä vuosisatojen ajan. Vanhimmat kalliohakkaukset ajoittuvat myöhäiselle keskiajalle 1500-luvulle. Vanhimpia hakkauksia tunnetaan Hangon Hauensuolen lisäksi Porin Tyltystä. Jämsän Rotkojärven rajamerkin((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000004320)) ratasristi tunnetaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1449. Ratasristejä voidaan pitää vanhimpina hakkauksina,​ niiden esikuvat Skandinaviassa ajoittuvat pronssikaudelle. Meillä ne todennäköisesti ovat kuitenkin varhaisintaan keskiaikaisia,​ kuten Pihtiputaan Sahinniemessä joenrannan maakivessä oleva ratasristi((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000023115)),​ josta on tietoa vanhoissa rajaluetteloissa.
  
 Hakkauksia tehdään edelleen etenkin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa. ​ Hakkauksia tehdään edelleen etenkin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa. ​
 +
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Historiallisen ajan kalliohakkauksia löytyy koko maasta. Erityisen paljon niitä on rannikoiden sileissä rantakallioissa. Lapissa kalliokaiverruksia on vähemmän ja ne liittyvät viime sotiin ja ovat yleensä tiemerkintöjä. Pohjoisessa kaiverrukset on tehty pääasiassa kelohonkiin ja -mäntyihin+{{ :​wiki:​rajahakkaus_kotka_kivisalmi.jpg?​200|}}Historiallisen ajan kalliohakkauksia löytyy koko maasta. Erityisen paljon niitä on rannikoiden sileissä rantakallioissa. Lapissa kalliokaiverruksia on vähemmän ja ne liittyvät viime sotiin ja ovat yleensä tiemerkintöjä. ​
  
  
Rivi 58: Rivi 58:
 **Salo, Unto** 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. //​Kotiseutu//​ 53.  **Salo, Unto** 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. //​Kotiseutu//​ 53. 
 **Weckman, Stig** 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa //​Nyländska ankarfästen//​. Lovisa. **Weckman, Stig** 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa //​Nyländska ankarfästen//​. Lovisa.
- 
- 
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/kalliohakkaus.1495455810.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/22 15:23 / Helena Ranta