Käyttäjän työkalut
wiki:kalliomaalaus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kalliomaalaus [2019/02/05 16:06] Helena Ranta [Määritelmä] |
wiki:kalliomaalaus [2020/10/19 14:17] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| {{ :wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään: paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia, monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla, kaukana nykyasutuksesta. | {{ :wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään: paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia, monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla, kaukana nykyasutuksesta. | ||
| - | {{ :wiki:dg726_3_p.jpg?250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot, hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat, käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 38—39; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) | + | {{ :wiki:dg726_3_p.jpg?250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot, hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat, käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 38–39; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) |
| Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä, ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista: Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.)) | Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä, ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista: Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.)) | ||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
| Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.((Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35)) | Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.((Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35)) | ||
| - | {{ :wiki:kalliomaalaus_laukaa_saraakallio_vene.jpg?250|}}Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi, kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi, yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.((Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 39—40)) | + | {{ :wiki:kalliomaalaus_laukaa_saraakallio_vene.jpg?250|}}Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi, kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi, yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.((Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 39–40)) |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
wiki/kalliomaalaus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 16:03 / Helena Ranta