Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalliomaalaus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalliomaalaus [2019/02/05 16:06]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:kalliomaalaus [2022/08/29 16:03] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 13: Rivi 13:
 {{ :​wiki:​kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?​250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään:​ paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi,​ Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia,​ monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla,​ kaukana nykyasutuksesta. {{ :​wiki:​kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?​250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään:​ paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi,​ Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia,​ monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla,​ kaukana nykyasutuksesta.
  
-{{ :​wiki:​dg726_3_p.jpg?​250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot,​ hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat,​ käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 3839; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) ​+{{ :​wiki:​dg726_3_p.jpg?​250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot,​ hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat,​ käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 3839; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) ​
  
 Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä,​ ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista:​ Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://​www.ismoluukkonen.net/​kalliotaide/​suomi/​)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.))  Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä,​ ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista:​ Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://​www.ismoluukkonen.net/​kalliotaide/​suomi/​)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.)) 
Rivi 26: Rivi 26:
 Veden äärellä olevat kuvat on maalattu kallioon todennäköisesti veneestä tai jäältä, joissakin paikoissa kuten Kirkkonummen Vitträskissä on voitu käyttää hyväksi kallion edessä olevaa terassia. Maalausmenetelmää ei tiedetä: maali on voitu levittää esim. sormin, pensselin tai lastan avulla.((Lahelma 2008a: 18)) Veden äärellä olevat kuvat on maalattu kallioon todennäköisesti veneestä tai jäältä, joissakin paikoissa kuten Kirkkonummen Vitträskissä on voitu käyttää hyväksi kallion edessä olevaa terassia. Maalausmenetelmää ei tiedetä: maali on voitu levittää esim. sormin, pensselin tai lastan avulla.((Lahelma 2008a: 18))
  
-{{:​wiki:​kalliomaalaus_kirkkonummi_hvittäsk.jpg?​200 |}}Kalliomaalausten kuvamaailma liittyy selvästi pyyntikulttuurien uskomusmaailmaan,​ mitään maanviljelyyn tai karjatalouteen viittaavaa maalauksissa ei esiinny.((Lahelma 2007: 3839)) Kalliomaalauksia on tulkittu eri tavoin. Kuvat on yhdistetty metsästysmagiaan:​ kuvat olisi tehty joko metsästysonnen varmistamiseksi ennen saalistukseen lähtöä tai kiitokseksi saaliin saamisesta. On myös esitetty, että kuvat voisivat liittyä totemismiin,​ jolloin kuvat esittäisivät eri ihmisryhmien tunnuseläimiä. Kalliomaalaukset voidaan tulkita myös kuvauksiksi shamanistisista matkoista eri maailmojen välillä.((Autio 1995; Lahelma 2008a: 62–63; Sarvas ja Taavitsainen 1976; Halinen 2015: 96)) +{{:​wiki:​kalliomaalaus_kirkkonummi_hvittäsk.jpg?​200 |}}Kalliomaalausten kuvamaailma liittyy selvästi pyyntikulttuurien uskomusmaailmaan,​ mitään maanviljelyyn tai karjatalouteen viittaavaa maalauksissa ei esiinny.((Lahelma 2007: 3839)) Kalliomaalauksia on tulkittu eri tavoin. Kuvat on yhdistetty metsästysmagiaan:​ kuvat olisi tehty joko metsästysonnen varmistamiseksi ennen saalistukseen lähtöä tai kiitokseksi saaliin saamisesta. On myös esitetty, että kuvat voisivat liittyä totemismiin,​ jolloin kuvat esittäisivät eri ihmisryhmien tunnuseläimiä. Kalliomaalaukset voidaan tulkita myös kuvauksiksi shamanistisista matkoista eri maailmojen välillä.((Autio 1995; Lahelma 2008a: 62–63; Sarvas ja Taavitsainen 1976; Halinen 2015: 96)) 
  
 Suomen ensimmäinen kalliomaalaus tunnistettiin vuonna 1917 Kirkkonummen Vitträskistä. Kohteen oli ilmoittanut Muinaistieteelliselle toimikunnalle säveltäjä Jean Sibelius. 1960-luvulta alkaen maalauksia on etsitty systemaattisesti ja sen seurauksena tunnettujen kohteiden määrä on kasvanut lähes vuosittain.((Lahelma 2008a: 28–32)) Suomen ensimmäinen kalliomaalaus tunnistettiin vuonna 1917 Kirkkonummen Vitträskistä. Kohteen oli ilmoittanut Muinaistieteelliselle toimikunnalle säveltäjä Jean Sibelius. 1960-luvulta alkaen maalauksia on etsitty systemaattisesti ja sen seurauksena tunnettujen kohteiden määrä on kasvanut lähes vuosittain.((Lahelma 2008a: 28–32))
Rivi 34: Rivi 34:
 Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.((Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35)) ​ Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.((Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35)) ​
  
-{{ :​wiki:​kalliomaalaus_laukaa_saraakallio_vene.jpg?​250|}}Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi,​ kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi,​ yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.((Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 3940))+{{ :​wiki:​kalliomaalaus_laukaa_saraakallio_vene.jpg?​250|}}Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi,​ kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi,​ yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.((Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 3940))
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 57: Rivi 57:
 **Miettinen,​ Timo** 2000. //​Kymenlaakson kalliomaalaukset//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 27. **Miettinen,​ Timo** 2000. //​Kymenlaakson kalliomaalaukset//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 27.
 **Sarvas, Pekka** 1975. Kalliomaalauksistamme. //Taide// 5/1975. **Sarvas, Pekka** 1975. Kalliomaalauksistamme. //Taide// 5/1975.
-**Sarvas, Pekka & Taavitsainen,​ J-P**. 1976. Kalliomaalauksia Lemiltä ja Ristiinasta. //Suomen Museo// 83: 30–52.+**Sarvas, Pekka & Taavitsainen,​ J.-P.**. 1976. Kalliomaalauksia Lemiltä ja Ristiinasta. //Suomen Museo// 83: 30–52.
 **Seitsonen,​ Oula** 2005. Shore displacement chronology of rock paintings at Lake Saimaa, Eastern Finland. //Before Farming// 2005/1, article 4: 1–21. **Seitsonen,​ Oula** 2005. Shore displacement chronology of rock paintings at Lake Saimaa, Eastern Finland. //Before Farming// 2005/1, article 4: 1–21.
 **Taavitsainen,​ Jussi-Pekka** 1981. Löppösenluola hällmålning i Valkeala. //Finskt Museum// 86: **Taavitsainen,​ Jussi-Pekka** 1981. Löppösenluola hällmålning i Valkeala. //Finskt Museum// 86:
Rivi 67: Rivi 67:
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +**Luukkonen,​ Ismo** 2021. //Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset//​. Sigillum.
 **Parkkinen,​ Jukka & Wetterstrand,​ Tuija** 2013. //Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja//​. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. **Parkkinen,​ Jukka & Wetterstrand,​ Tuija** 2013. //Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja//​. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Pentikäinen,​ Juha & Miettinen, Timo** 2003. //Pyhän merkkejä kivessä//. Etnika, Helsinki **Pentikäinen,​ Juha & Miettinen, Timo** 2003. //Pyhän merkkejä kivessä//. Etnika, Helsinki
wiki/kalliomaalaus.1549375618.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 16:06 / Helena Ranta