Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kaponieeri

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kaponieeri [2017/03/28 09:23]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:kaponieeri [2023/01/19 13:05] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
Rivi 8: Rivi 8:
    
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +umpinaiseksi rakennettu pieni varustus, joka on tarkoitettu puolustuslinjan lähipuolustukseen sivutulella ​
 +
  
-Sivustatuliperiaatteeseen perustuva linnoitukseen kuuluva varustus tai erillinen linnoituslaite 
  
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-{{ :​wiki:​hamina_3_kuva_kaponieeri_puolikuu_ja_sola_mv_rho_soile_tirilä.jpg?​300|}} Kaponieeri on linnoitukseen kuuluva umpinaiseksi rakennettu pieni varustus, joka on tarkoitettu joko vallihaudan tai muun puolustuslinjan lähipuolustukseen ​ja pyyhkäisemiseen ​sivutulella vihollisen rynnäkön aikana. Kaponieeri on joko erillinen tai yhdistetty suurempaan varustukseen. Se on tavallisesti ​varustettu kasematein ​(ks. [[artikkelit:​linnoitussanastoa|linnoitussanasto:​ kasematti]]) ja mahdollisesti ​myös ampumatasoin.  ​+{{ :​wiki:​hamina_3_kuva_kaponieeri_puolikuu_ja_sola_mv_rho_soile_tirilä.jpg?​300|}} Kaponieeri on linnoitukseen kuuluva umpinaiseksi rakennettu pieni varustus, joka on tarkoitettu joko vallihaudan tai muun puolustuslinjan lähipuolustukseen sivutulella vihollisen rynnäkön aikana. Kaponieeri on joko erillinen tai se on yhdistetty suurempaan varustukseen. Se on tavallisesti ​kasemattoitu  ​(ks. [[artikkelit:​linnoitussanastoa|linnoitussanasto:​ kasematti]]) ja siinä voi olla myös ampumataso((Kaskinen et. al 2011: 45, 53)).  ​
  
-Ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kaponieerissa on ollut yleensä kaksi samaan suuntaan ampunutta ​ tykkiä, joiden ampumasektorit oli suojattu kookkailla maavalleilla. Kaponieerit on sijoitettu suojaisiin paikkoihin siten, että maastonmuodot kätkevät ampuma-aukot. Kaponieereja on kahta päätyyppiä. Ensimmäisessä tykkien tuliasemat, suojatilat ja tähystys tai valonheitinasemat on sijoitettu samaan rakenteeseen yhtenäisen katon alle. Toisessa tykkiasemat,​ suojatilat ja mahdollinen valonheitinasema on sijoitettu omaan erilliseen, katettuun rakenteeseen,​ joiden välissä on yhdyshauta. Kaponieerit on rakennettu yleensä betonista ja niiden katot on vahvistettu teräspalkeilla. Lisäksi on ollut myös hirsillä tuettuja, kenttälinnoitettuja kaponieereja,​ joista on nykyisin jäljellä vain maatuneita kuoppia.((Lagersted 2014a: 14; Lagerstedt 2014b: 51–53)).+Ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kaponieerissa on ollut yleensä kaksi samaan suuntaan ampunutta ​ tykkiä, joiden ampumasektorit oli suojattu kookkailla maavalleilla. Kaponieerit on sijoitettu suojaisiin paikkoihin siten, että maastonmuodot kätkevät ampuma-aukot. Kaponieereja on kahta päätyyppiä. Ensimmäisessä tykkien tuliasemat, suojatilat ja tähystys tai valonheitinasemat on sijoitettu samaan rakenteeseen yhtenäisen katon alle. Toisessa tykkiasemat,​ suojatilat ja mahdollinen valonheitinasema on sijoitettu omaan erilliseen, katettuun rakenteeseen,​ joiden välissä on [[wiki:​yhdyshauta|yhdyshauta]]. Kaponieerit on rakennettu yleensä betonista ja niiden katot on vahvistettu teräspalkeilla. Lisäksi on ollut myös hirsillä tuettuja, kenttälinnoitettuja kaponieereja,​ joista on nykyisin jäljellä vain maatuneita kuoppia.((Lagersted 2014a: 14; Lagerstedt 2014b: 51–53; ks. myös Laine 1996))
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-{{ :​wiki:​9._kyminlinna_f1n5_kuva_mv_rho_soile_tirilä.jpg?​300|}} ​Bastionijärjestelmä vanhentui 1700-luvulla ​kun tykistön kehitys mahdollisti yhä järeämpien aseiden sijoittamisen erillisiin itsenäisiin puolustusasemiin. ​Kaponierijärjestelmäksi kutsuttu uusi linnoitusoppi ​perustui kaponieerien ja lunettien ketjuihin (ks. [[artikkelit:​linnoitussanastoa|linnoitussanasto:​ kaponieeri, lunetti]]). ​Venäläinen esivalta toi kaponieerijärjestelmän Suomeen 1800-luvun alussa.  ​+{{ :​wiki:​9._kyminlinna_f1n5_kuva_mv_rho_soile_tirilä.jpg?​300|}} ​Venäläinen esivalta toi kaponieerijärjestelmän Suomeen 1800-luvun alussa, ​kun tykistön kehitys mahdollisti yhä järeämpien aseiden sijoittamisen erillisiin itsenäisiin puolustusasemiin. ​Kaponierijärjestelmä ​perustui ​ kaponieerien ja lunettien ketjuihin.((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et. al. 2011: 45, 53)) (Ks. [[artikkelit:​linnoitussanastoa|linnoitussanasto:​ kaponieeri, lunetti]]). ​
  
-Keisari Aleksanteri I vuonna 1803 Kaakkois-Suomeen tekemän tarkastusmatkan jälkeen alueen linnoituksia ​uudistettiin ​puolustustehon parantamiseksi. Kyminlinna, Utti ja Haminan linnoituksen pohjoinen rintama rakennettiin ​kokonaan uudelleen. Kärnäkosken linnoitusta täydennettiin erillisin kaponieerein. ​Laivaston tukikohdaksi jo aiemmin suunnitellun Ruotsinsalmen telakan ja sotasataman rakentaminen käynnistettiin ​ toden teolla.+Useita ​Kaakkois-Suomen linnoitteita ​uudistettiin ​1800-luvun alussa: Esimerkiksi Kyminlinnasta purettiin vanha Suvorovin linnoitus ​ja tilalle rakennettiin Suomen ainoa varsinainen kaponieerilinnoitus.((Kauppi 2011: 39; Kauppi et al. 2011: 186–221)) ​Haminan linnoituksen pohjoinen ​Kirkkojärven ​rintama ​purettiin ja paikalle ​rakennettiin ​kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen keskusbastioni ja itsenäiseen puolustukseen tarkoitetut etuvarustukset,​ kaponieerit ja lunetit.((Kauppi & Suhonen 2011b: 160, 170)) Kärnäkosken linnoitusta täydennettiin erillisin kaponieerein((ksesim. Kauppi & Suhonen 2011a))
  
-Kyminlinnassa ja Haminassa käynnistettiin uudistustyöt välittömästi. Suvorovin Kyminlinna purettiin ja tilalle rakennettiin nykyinen viisipolygoninen ja kaksinkertaisen etuvarustuksen omaava kaponieerilinnoitus. Haminan linnoituksen pohjoinen Kirkkojärven rintama purettiin ja paikalle rakennettiin kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen keskusbastioni ja itsenäiseen puolustukseen tarkoitetut etuvarustukset,​ kaponieerit ja lunetit. +Linnoitusten uudistukset saatiin pääpiirteissään valmiiksi ennen Suomen sotaa 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin vastainen raja siirtyi ja Kaakkois-Suomen linnoitukset tulivat sotilaallisesti tarpeettomiksi ja ne lakkautettiin. Vain Viapori säilytti aiemmin sotilaallisen tehtävänsä merilinnoituksena. Lisäksi Ahvenanmaalle rakennettiin 183040-luvuilla kaponieerijärjestelmään perustunut Bomarsundin linnoitus((Kauppi 2011: 40; Löndahl 2011))
- +
-Linnoitusten uudistukset saatiin pääpiirteissään valmiiksi ennen Suomen sotaa 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin vastainen raja siirtyi ja Kaakkois-Suomen linnoitukset tulivat sotilaallisesti tarpeettomiksi ja ne lakkautettiin. Vain Viapori säilytti aiemmin sotilaallisen tehtävänsä merilinnoituksena. Lisäksi Ahvenanmaalle rakennettiin 1830-40-luvuilla kaponieerijärjestelmään perustunut Bomarsundin linnoitus. ​+
  
 Krimin sota 1853–56 päätti kaponieerilinnoitusten rakentamisen Suomessa. Kaponieerijärjestelmän ajatusta hyödynnettiin kuitenkin 1900-luvulle saakka. Krimin sota 1853–56 päätti kaponieerilinnoitusten rakentamisen Suomessa. Kaponieerijärjestelmän ajatusta hyödynnettiin kuitenkin 1900-luvulle saakka.
Rivi 32: Rivi 31:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Kaponieerijärjestelmään perustuvat linnoitukset on tehty 1800-luvulla. ​+Kaponieerijärjestelmään perustuvat linnoitukset on tehty 1800-luvulla((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et al. 2011: 45))
  
 Ensimmäisen maailmansodan linnoituksissa on kaponieereiksi kutsuttuja sivustatuliasemia. ​ Ensimmäisen maailmansodan linnoituksissa on kaponieereiksi kutsuttuja sivustatuliasemia. ​
Rivi 43: Rivi 42:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-1800-lukuvun kapneerit ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​ +1800-luvun kaponieerit ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]].  +
- +
  
 +Ensimmäisen maailmansodan aikaiset kaponieerit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ Ks. [[https://​www.museovirasto.fi/​uploads/​Meista/​Julkaisut/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Toim. V.-P. Suhonen. ​Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki. ​+**Kaskinen, Ilkka & Protassova, Varvara & Rosén, Helena** 2011. Linnoitussanastoa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 42–53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. ​Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): ​//​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​: 24–41Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 + ​**Kauppi,​ Ulla-Riitta & Suhonen, ​V.-P.** 2011a. Savitaipaleen Kärnäkosken linnoitus. Julkaisussa ​Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 238–251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011b. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 238–251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Kauppi Ulla-Riitta & Rosén, Helena & Suhonen, V.-P. & Ihatsu, Sanna** 2011. Kotkan maa- ja merilinnoitus Kyminlinna ja Ruotsinsalmi. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 186–221Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Lagerstedt,​ John** 2014a. //Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo//​. Helsinki. **Lagerstedt,​ John** 2014a. //Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo//​. Helsinki.
-**Lagerstedt,​ John** 2014b. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//​. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto. +**Lagerstedt,​ John** 2014b. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//​. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto. Museoviraston arkistossa. 
-**Löndahl, Viveka** 2011. Bomarsundin linnoitus ​(Suomentanut Helena Rosen). //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen ​kirjallisuuden seura, Helsinki.+**Laine, Sirkku** 1996. //​Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//​. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996: 3. Helsinki
 +**Löndahl, Viveka** 2011. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. Suomalaisen ​Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/kaponieeri.1490682211.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 09:23 / Helena Ranta