Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:karjamaja

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:karjamaja [2017/04/12 14:57]
Helena Ranta
wiki:karjamaja [2019/02/05 16:08]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 5: Rivi 5:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +kaukana kotikylästä tai -tilasta sijainnut, laidunalueelle karjanhoitajien sesonkiluontoiseen käyttöön tehty vaatimaton asumus
  
-Kaukana kotikylästä tai -tilasta olevalle laidunalueelle säännöllistä sesonkiluontoista käyttöä varten karjanhoitajille rakennettu asuin- tai oleskelusuoja 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 12: Rivi 12:
 Ruotsalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään,​ että karjamajojen (sv. //fäbod//) paikat olivat huolella valittuja. Karjamajan ympäristö rehuksi sopivine luonnonkasveineen oli raivauksen ja maanmuokkauksen jälkeen käyttökelpoinen karjanhoitoon ja pienimuotoiseen maanviljelyyn sekä kaskeamiseen. Karjamajojen yhteydessä oli aina puro tai lähde.((Ekeland & Gustafson 1996: 4.)) Ruotsalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään,​ että karjamajojen (sv. //fäbod//) paikat olivat huolella valittuja. Karjamajan ympäristö rehuksi sopivine luonnonkasveineen oli raivauksen ja maanmuokkauksen jälkeen käyttökelpoinen karjanhoitoon ja pienimuotoiseen maanviljelyyn sekä kaskeamiseen. Karjamajojen yhteydessä oli aina puro tai lähde.((Ekeland & Gustafson 1996: 4.))
  
-Karjamajoja ei Suomessa ole toistaiseksi juurikaan tutkittu tai inventoitu arkeologisina kohteina((ks. kuitenkin Kokkola Lahdenkrooppi E, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000007337)). Karjamaja-alueet näkyvät usein vielä nykykartoilla metsien ja syrjäseutujen rajankulkuina sekä asutukseen ja laiduntamiseen liittyvinä niminä (esim. stugubacken,​ bastubacken,​ tupakangas, pirttiaho, majaniitty, saunaniitty). Karjamajat lienevät pääosin yksinkertaisia majamaisia rakennuksia tai pikkutupia ja -pirttejä, joiden jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Ne muistuttanevat ulkoisesti ns. miilumajoja,​ [[wiki:​mäkitupa|mäkitupia]] ja pienempiä [[wiki:​torppa|torppia]]. Rakennusten tulensijoista saattaa olla näkyvillä lohko- tai luonnonkivistä koostuvia [[wiki:​kiuas|kiukaita]]. Seinälinjat voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. Seiniä on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Karjamajoihin saattaa liittyä myös kuopanteina näkyviä [[wiki:​kellari|maakellareita]] ja ruoanvalmistukseen käytettyjä rakennusten ulkopuolella olevia ns. kiviuuneja (vrt. ryssänuuni). Karjamajojen ympärillä voi olla polkuja ja raivausjälkiä,​ kuten [[wiki:​viljelyröykkiö|viljelyraunioita]] Ruotsissa karjamajojen yhteydessä on kivettyjä polkuja. On mahdollista,​ että karjamajoja on käytetty myös piilopirtteinä.+Karjamajoja ei Suomessa ole toistaiseksi juurikaan tutkittu tai inventoitu arkeologisina kohteina((ks. kuitenkin Kokkola Lahdenkrooppi E, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000007337)). Karjamaja-alueet näkyvät usein vielä nykykartoilla metsien ja syrjäseutujen rajankulkuina sekä asutukseen ja laiduntamiseen liittyvinä niminä (esim. stugubacken,​ bastubacken,​ tupakangas, pirttiaho, majaniitty, saunaniitty). Karjamajat lienevät pääosin yksinkertaisia majamaisia rakennuksia tai pikkutupia ja -pirttejä, joiden jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Ne muistuttanevat ulkoisesti ns. miilumajoja,​ [[wiki:​mäkitupa|mäkitupia]] ja pienempiä [[wiki:​torppa|torppia]]. Rakennusten tulensijoista saattaa olla näkyvillä lohko- tai luonnonkivistä koostuvia [[wiki:​kiuas|kiukaita]]. Seinälinjat voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. Seiniä on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Karjamajoihin saattaa liittyä myös kuopanteina näkyviä [[wiki:​kellari|maakellareita]] ja ruoanvalmistukseen käytettyjä rakennusten ulkopuolella olevia ns. kiviuuneja (vrt. ryssänuuni). Karjamajojen ympärillä voi olla polkuja ja raivausjälkiä,​ kuten [[wiki:​viljelyröykkiö|viljelyraunioita]]Ruotsissa karjamajojen yhteydessä on kivettyjä polkuja. On mahdollista,​ että karjamajoja on käytetty myös piilopirtteinä.
  
 Suomesta esimerkkeinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karjamajojen rakennuksista ja muista rakenteista voi esiin nostaa Seurasaaren ulkomuseossa oleva Maalahdelta 1900-luvun alussa siirretyn karjamajan((http://​www.kansallismuseo.fi/​fi/​seurasaari.)). Purmossa on puolestaan Pohjanmaan viimeinen jäljellä oleva karjamajakylä,​ perimätiedon mukaan vuonna 1825 perustettu Fagerbacka((http://​www.museiportalosterbotten.fi/​museot-a-o/​museo/​2-fagerbackan-karjamajapaikka.)). Suomesta esimerkkeinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karjamajojen rakennuksista ja muista rakenteista voi esiin nostaa Seurasaaren ulkomuseossa oleva Maalahdelta 1900-luvun alussa siirretyn karjamajan((http://​www.kansallismuseo.fi/​fi/​seurasaari.)). Purmossa on puolestaan Pohjanmaan viimeinen jäljellä oleva karjamajakylä,​ perimätiedon mukaan vuonna 1825 perustettu Fagerbacka((http://​www.museiportalosterbotten.fi/​museot-a-o/​museo/​2-fagerbackan-karjamajapaikka.)).
wiki/karjamaja.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 16:08 / Helena Ranta