Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:karjamaja

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:karjamaja [2016/11/22 14:14]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:karjamaja [2019/02/05 16:08] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 5: Rivi 5:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +kaukana kotikylästä tai -tilasta sijainnut, laidunalueelle karjanhoitajien sesonkiluontoiseen käyttöön tehty vaatimaton asumus
  
-Kaukana kotikylästä tai -tilasta olevalle laidunalueelle säännöllistä sesonkiluontoista käyttöä varten karjanhoitajille rakennettu asuin- tai oleskelusuoja. 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Ruotsista ​tiedetään,​ että karjamajojen (sv. fäbod) paikat olivat huolella valittuja. Karjamajan ympäristö rehuksi sopivine luonnonkasveineen oli alueen ​raivauksen ja maanmuokkauksen jälkeen käyttökelpoinen karjanhoitoon ja pienimuotoiseen maanviljelyyn ​ja kaskeamiseen. Karjamajojen yhteydessä oli aina puro tai lähde.((Ekeland & Gustafson 1996: 4.))+Ruotsalaisen tutkimuksen perusteella ​tiedetään,​ että karjamajojen (sv. //fäbod//) paikat olivat huolella valittuja. Karjamajan ympäristö rehuksi sopivine luonnonkasveineen oli raivauksen ja maanmuokkauksen jälkeen käyttökelpoinen karjanhoitoon ja pienimuotoiseen maanviljelyyn ​sekä kaskeamiseen. Karjamajojen yhteydessä oli aina puro tai lähde.((Ekeland & Gustafson 1996: 4.))
  
-Karjamajoja ei Suomessa ole toistaiseksi juurikaan tutkittu tai inventoitu arkeologisina kohteina ((ks. kuitenkin Kokkola Lahdenkrooppi E mj-rekisteritunnus ​1000007337)). Karjamaja-alueet näkyvät usein vielä ​nykykartoillakin ​metsien ja syrjäseutujen rajankulkuina sekä asutukseen ja laiduntamiseen liittyvinä niminä (esim. stugubacken,​ bastubacken,​ tupakangas, pirttiaho, majaniitty, saunaniitty). Karjamajat lienevät pääosin yksinkertaisia majamaisia rakennuksia tai pikkutupia ja -pirttejä, joiden jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Ne muistuttanevat ulkoisesti ns. miilumajoja,​ [[wiki:​mäkitupa|mäkitupia]] ja pienempiä [[wiki:​torppa|torppia]]. Rakennusten tulensijoista saattaa olla näkyvillä lohko- tai luonnonkivistä koostuvia kiukaita. ​Rakennusten seinälinjat ​voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. ​Rakennusten seiniä ​on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Karjamajoihin saattaa liittyä myös kuopanteina näkyviä maakellareita ja ruoanvalmistukseen käytettyjä rakennusten ulkopuolella olevia ns. kiviuuneja (vrt. ryssänuuni). Karjamajojen ympärillä voi olla raivausjälkiä,​ kuten viljelyraunioita. On mahdollista,​ että karjamajoja on käytetty myös piilopirtteinä.+Karjamajoja ei Suomessa ole toistaiseksi juurikaan tutkittu tai inventoitu arkeologisina kohteina((ks. kuitenkin Kokkola Lahdenkrooppi E, muinaisjäännösrekisteritunnus ​1000007337)). Karjamaja-alueet näkyvät usein vielä ​nykykartoilla ​metsien ja syrjäseutujen rajankulkuina sekä asutukseen ja laiduntamiseen liittyvinä niminä (esim. stugubacken,​ bastubacken,​ tupakangas, pirttiaho, majaniitty, saunaniitty). Karjamajat lienevät pääosin yksinkertaisia majamaisia rakennuksia tai pikkutupia ja -pirttejä, joiden jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Ne muistuttanevat ulkoisesti ns. miilumajoja,​ [[wiki:​mäkitupa|mäkitupia]] ja pienempiä [[wiki:​torppa|torppia]]. Rakennusten tulensijoista saattaa olla näkyvillä lohko- tai luonnonkivistä koostuvia ​[[wiki:​kiuas|kiukaita]]Seinälinjat ​voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. ​Seiniä ​on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Karjamajoihin saattaa liittyä myös kuopanteina näkyviä ​[[wiki:​kellari|maakellareita]] ja ruoanvalmistukseen käytettyjä rakennusten ulkopuolella olevia ns. kiviuuneja (vrt. ryssänuuni). Karjamajojen ympärillä voi olla polkuja ja raivausjälkiä,​ kuten [[wiki:​viljelyröykkiö|viljelyraunioita]]. Ruotsissa karjamajojen yhteydessä on kivettyjä polkuja. On mahdollista,​ että karjamajoja on käytetty myös piilopirtteinä.
  
-Suomesta esimerkkeinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karjamajojen rakennuksista ja muista rakenteista voi esiin nostaa Seurasaaren ulkomuseossa ​olevan ​Maalahdelta ​jo 1900-luvun alussa siirretyn karjamajan((http://​www.kansallismuseo.fi/​fi/​seurasaari.)). Purmossa on puolestaan Pohjanmaan viimeinen jäljellä oleva karjamajakylä,​ perimätiedon mukaan vuonna 1825 perustettu Fagerbacka((http://​www.museiportalosterbotten.fi/​museot-a-o/​museo/​2-fagerbackan-karjamajapaikka.)).+Suomesta esimerkkeinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karjamajojen rakennuksista ja muista rakenteista voi esiin nostaa Seurasaaren ulkomuseossa ​oleva Maalahdelta 1900-luvun alussa siirretyn karjamajan((http://​www.kansallismuseo.fi/​fi/​seurasaari.)). Purmossa on puolestaan Pohjanmaan viimeinen jäljellä oleva karjamajakylä,​ perimätiedon mukaan vuonna 1825 perustettu Fagerbacka((http://​www.museiportalosterbotten.fi/​museot-a-o/​museo/​2-fagerbackan-karjamajapaikka.)).
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Karjamajalaitoksella ​on Pohjoismaissa esihistorialliselle ajalle, ainakin 2000 vuoden päähän, ulottuvat juuret. Karjamajalaitos ​yltää ​Islannista ja Norjasta Ruotsin kautta Suomeen. Muistoja karjamajoista näkyy historiallisten lähteiden ohella mm. paikannimissä.((Ekeland & Gustafson 1996: 1.)) +Karjamajajärjestelmällä ​on Pohjoismaissa esihistorialliselle ajalle, ainakin 2000 vuoden päähän, ulottuvat juuret. Karjamajalaitos ​on levinnyt ​Islannista ja Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ​kattavalle alueelle. Muistoja karjamajoista näkyy historiallisten lähteiden ohella mm. paikannimissä.((Ekeland & Gustafson 1996: 1.)) 
  
-Ruotsissa karjamajojen ensivaihe voidaan sijoittaa varhaiskeskiajan asutusekspansioon 1000-1200-luvuille ​ja levisi koko maahan 1600-lukuun mennessä ((Myrdal 2000: 294–295.)). Ensimmäiset tiedot Suomessa olleista karjamajoista ovat 1500-luvulta,​ ja on ilmeistä, että karjamajalaitoksen historia juontuu jossain muodossa keskiajalle. Suomen läntiseen karjamaja-alueeseen kuuluivat ruotsinkielinen Etelä-Pohjanmaa,​ Keski-Pohjanmaa ja Tornionjoen laakso. Itäiseen karjamaja-alueeseen lasketaan Laatokan Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla karjamajoja käytettiin myös kausiluonteisten töiden, kuten heinänteon ja syyskyntöjen,​ aikaisina asuntoina. Näitä majoja kutsuttiin kytötuviksi,​ jokisaunoiksi tai luhtamajoiksi.((Jalasmäki 2004; Kirjastovirma.))+Ruotsissa karjamajojen ensivaihe voidaan sijoittaa varhaiskeskiajan asutusekspansioon 1000-1200-luvuille. Koko maahan ​karjamajajärjestelmä levisi ​1600-lukuun mennessä ((Myrdal 2000: 294–295.)). Ensimmäiset tiedot Suomessa olleista karjamajoista ovat 1500-luvulta,​ ja on ilmeistä, että karjamajalaitoksen historia juontuu ​täälläkin ​jossain muodossa keskiajalle. Suomen läntiseen karjamaja-alueeseen kuuluivat ruotsinkielinen Etelä-Pohjanmaa,​ Keski-Pohjanmaa ja Tornionjoen laakso. Itäiseen karjamaja-alueeseen lasketaan Laatokan Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla karjamajoja käytettiin myös kausiluonteisten töiden, kuten heinänteon ja syyskyntöjen,​ aikaisina asuntoina. Näitä majoja kutsuttiin kytötuviksi,​ jokisaunoiksi tai luhtamajoiksi.((Jalasmäki 2004; Kirjastovirma.))
  
-Ruotsissa osa karjamajoista sijaitsee keskiaikaisten autiopyölien paikoilla((Ks. Gren 1997: 67–69; Antonsson 2004: 107, 172, 221.)). ​Kyseessä ​oli maatalouden uudelleenjärjestelystä,​ jonka yhteydessä autiotiloista tuli karjamajoja((Myrdal 2000: 294–295.)). Karjamajat saattavat myös edeltää uudisasutusta,​ kuten torppaa.((Ks. Antonsson 2004: 107, 172, 221.)) ​  +Ruotsissa osa karjamajoista sijaitsee keskiaikaisten autiopyölien paikoilla((Ks. Gren 1997: 67–69; Antonsson 2004: 107, 172, 221.)). ​Kyse oli maatalouden uudelleenjärjestelystä,​ jonka yhteydessä autiotiloista tuli karjamajoja((Myrdal 2000: 294–295.)). Karjamajat saattavat myös edeltää uudisasutusta,​ kuten torppaa.((Ks. Antonsson 2004: 107, 172, 221.)) ​  
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-(Keskiaika?​)–1500–1900-luku.+1500–1900-luku. Karjamajoja on saattanut jossain muodossa olla jo keskiajalla.
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
- +Ruotsinkielinen Etelä-Pohjanmaa, ​Keski-PohjanmaaTornionjoen laakso, Laatokan Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.  ​
-Pohjanmaa, ​Savomuu Suomi? +
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) karjamajojen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 54
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. ​+
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
Rivi 42: Rivi 39:
  
 **Antonsson,​ Hans** 2004. Landskap och ödesbölen. Jämtland före, under och efter den medeltida agrarkrisen. //​Meddelande 129, Kulturgeografiska institutionen,​ Stockholms universitet//​. **Antonsson,​ Hans** 2004. Landskap och ödesbölen. Jämtland före, under och efter den medeltida agrarkrisen. //​Meddelande 129, Kulturgeografiska institutionen,​ Stockholms universitet//​.
-**Ekeland, Kelvin & Gustafson, Gunvor** 1996. Fäbodskog och fäbodbruk. Jordbruksverket,​ nordiska förbundet för kulturlandskap och Hälsinglands museum. +**Ekeland, Kelvin & Gustafson, Gunvor** 1996. //Fäbodskog och fäbodbruk//. Jordbruksverket,​ nordiska förbundet för kulturlandskap och Hälsinglands museum. 
-**Gren, Leif** 1997. Fossil åkermark. //​Fornlämningar i Sverige 1//. Riksantikvarireämbetet. +**Gren, Leif** 1997. Fossil åkermark. ​Julkaisussa ​//​Fornlämningar i Sverige 1//. Riksantikvarireämbetet. 
-**Jacobsson,​ LisaOlofsson, CamillaStenbäck Lönnquist, Ulrika & Welinder, Stig** 2010. Fyra berättelser om arkeologins tysta människor på en fäbod. //RIG – kulturhistorisk tidskrift// 2010, Vol 93, Nr 2. http://​journals.lub.lu.se/​index.php/​rig/​article/​view/​10411/​9409+**Jacobsson,​ Lisa Olofsson, Camilla Stenbäck ​Lönnquist, Ulrika & Welinder, Stig** 2010. Fyra berättelser om arkeologins tysta människor på en fäbod. //RIG – kulturhistorisk tidskrift// 2010, Vol 93, Nr 2. http://​journals.lub.lu.se/​index.php/​rig/​article/​view/​10411/​9409
 **Jalasmäki,​ Kaija** 2004. Perinteinen karjatalous. Muuttuva maaseutu, historiallinen maanviljely. http://​www.helsinki.fi/​kansatiede/​histmaatalous/​index.htm. **Jalasmäki,​ Kaija** 2004. Perinteinen karjatalous. Muuttuva maaseutu, historiallinen maanviljely. http://​www.helsinki.fi/​kansatiede/​histmaatalous/​index.htm.
 **Kirjastovirma**,​ Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä. Karjamajoista. http://​www.kirjastovirma.fi/​haapavesi/​karjamaja/​02 **Kirjastovirma**,​ Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä. Karjamajoista. http://​www.kirjastovirma.fi/​haapavesi/​karjamaja/​02
-**Myrdal, Janken** 2000. Jordbruket under feodalismen 1000-1700. //Det svenska jordbrukets historia// II. Borås. ​ +**Myrdal, Janken** 2000. Jordbruket under feodalismen 10001700. Julkaisussa ​//Det svenska jordbrukets historia// II. Borås. ​
  
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
- 
  
  
wiki/karjamaja.1479816842.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/11/22 14:14 / Helena Ranta