Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kartano

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:kartano [2020/04/15 10:30]
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
wiki:kartano [2020/04/15 10:33] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
Rivi 28: Rivi 28:
 Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen. Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen.
  
-Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen(( Haggrén 2015: 439.))+Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja Vaasa-ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen(( Haggrén 2015: 439.))
  
 Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle). Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle).
wiki/kartano.txt · Viimeksi muutettu: 2020/04/15 10:33 / Veli-Pekka Suhonen