Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:katu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:katu [2019/12/27 09:04]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
wiki:katu [2022/08/29 11:30] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 16: Rivi 16:
 Vanhimmat kadut olivat maapohjaisia. Niitä kuivatettiin ja tiivistettiin tarvittaessa puulastuilla,​ risuilla ja oksilla. Jo varhain katuja alettiin päällystää hirsillä, haljispuolikkailla ja lankuilla. Pitkittäisten katepuiden alla oli poikittaisia tukipuita, tai katteen muodostivat poikittaiset puut pitkittäisten tukipuiden päällä. Puukertoja saattoi olla useita. Katurakenteissa käytetty puumateriaali oli yleensä kierrätettyä. Katuja myös kivettiin jo keskiajalla,​ mutta tapa yleistyi vasta 1600-luvulla.((Kykyri 2003: 116; Ratilainen 2007: 17, 21; Saloranta 2007: 26–28; Saloranta 2010: 64; Seppänen 2012: 928–935; Seppänen, Niukkanen & Suhonen 2014: 68–69; Hyttinen, Kallio, Oikarinen & Rajala 2005: 63–69; Kallio-Seppä 2013: 97–102; Lilius 2014a: 220)) Vanhimmat kadut olivat maapohjaisia. Niitä kuivatettiin ja tiivistettiin tarvittaessa puulastuilla,​ risuilla ja oksilla. Jo varhain katuja alettiin päällystää hirsillä, haljispuolikkailla ja lankuilla. Pitkittäisten katepuiden alla oli poikittaisia tukipuita, tai katteen muodostivat poikittaiset puut pitkittäisten tukipuiden päällä. Puukertoja saattoi olla useita. Katurakenteissa käytetty puumateriaali oli yleensä kierrätettyä. Katuja myös kivettiin jo keskiajalla,​ mutta tapa yleistyi vasta 1600-luvulla.((Kykyri 2003: 116; Ratilainen 2007: 17, 21; Saloranta 2007: 26–28; Saloranta 2010: 64; Seppänen 2012: 928–935; Seppänen, Niukkanen & Suhonen 2014: 68–69; Hyttinen, Kallio, Oikarinen & Rajala 2005: 63–69; Kallio-Seppä 2013: 97–102; Lilius 2014a: 220))
  
-{{ :​wiki:​katu_puukate_kulkuväylän_puukate_åa_turku.jpg?​200|}}Saman kadun päällysteenä saatettiin käyttää sekä puuta että kiveä, ja katemateriaali ja kiviladonta saattoivat vaihdella eri tonttien kohdalla. Kadun katteeksi kävivät myös käytöstä poistetut tiilet ja tiilimurska.((Seppänen 2012: 927–938; Seppänen, Niukkanen & Suhonen 2014: 68–69; Kallio-Seppä 2013: 102; Uotila 2003: 43)) Kivettyjen katujen keskilinja oli usein isommista kivistä ladottu. Katujen reunoilla sijaitsivat luonnonkivistä tai muotoilluista hiekkakivistä rakennetut vesikourut, jotka ulottuivat lähelle kadunvarren rakennusten seinustoja.((Ratilainen 2007: 21; Saloranta 2007: 51; Kallio-Seppä 2013: 101–102)) Kadut kivettiin 1800-luvun puoliväliin asti luonnonkivillä. ​Tämä ​ns. mukulakiveys alkoi korvautua ​myöhemmin nupukiveyksellä,​ joka oli tehty harkkomaiseksi hakatuista luonnonkivistä.((Lilius 2014b: 349; Lilius 2014c: 207)) Myös puiset katukatteet ja maapintaiset kadut olivat käytössä vielä 1800-luvulla.((Hyttinen,​ Kallio, Oikarinen & Rajala 2005: 64–65; Kallio-Seppä 2013: 95; Hyttinen & Ikonen 2016: 108–109))+{{ :​wiki:​katu_puukate_kulkuväylän_puukate_åa_turku.jpg?​200|}}Saman kadun päällysteenä saatettiin käyttää sekä puuta että kiveä, ja katemateriaali ja kiviladonta saattoivat vaihdella eri tonttien kohdalla. Kadun katteeksi kävivät myös käytöstä poistetut tiilet ja tiilimurska.((Seppänen 2012: 927–938; Seppänen, Niukkanen & Suhonen 2014: 68–69; Kallio-Seppä 2013: 102; Uotila 2003: 43)) Kivettyjen katujen keskilinja oli usein isommista kivistä ladottu. Katujen reunoilla sijaitsivat luonnonkivistä tai muotoilluista hiekkakivistä rakennetut vesikourut, jotka ulottuivat lähelle kadunvarren rakennusten seinustoja.((Ratilainen 2007: 21; Saloranta 2007: 51; Kallio-Seppä 2013: 101–102)) Kadut kivettiin 1800-luvun puoliväliin asti luonnonkivillä. ​Tätä ​ns. mukulakiveystä alettiin ​myöhemmin ​korvata ​nupukiveyksellä,​ joka oli tehty harkkomaiseksi hakatuista luonnonkivistä.((Lilius 2014b: 349; Lilius 2014c: 207)) Myös puiset katukatteet ja maapintaiset kadut olivat käytössä vielä 1800-luvulla.((Hyttinen,​ Kallio, Oikarinen & Rajala 2005: 64–65; Kallio-Seppä 2013: 95; Hyttinen & Ikonen 2016: 108–109))
  
 Vanhat kadut ovat peittyneet myöhemmän rakentamisen tai nykyisten katukerrosten alle, eikä niistä näy maanpinnalle merkkejä. Uudempia katuja voidaan paikantaa historiallisten karttojen avulla, mutta ne eivät ulotu keskiajalle saakka. Tällöin arkeologinen tutkimus on ainoa tapa selvittää katujen sijaintia sekä rakennetta. Kadut erottuvat kaivettaessa erilaisina maakerroksina. Maapohjaista katua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi pihakerroksesta,​ mutta joskus niissä, kuten myös puukatteisissakin,​ voidaan erottaa esimerkiksi kärryjen renkaiden uria tai hevosten kavioista jääneitä jälkiä. Myös kivettyihin katuihin on voinut painua kulku-uria. Vanhat kadut ovat peittyneet myöhemmän rakentamisen tai nykyisten katukerrosten alle, eikä niistä näy maanpinnalle merkkejä. Uudempia katuja voidaan paikantaa historiallisten karttojen avulla, mutta ne eivät ulotu keskiajalle saakka. Tällöin arkeologinen tutkimus on ainoa tapa selvittää katujen sijaintia sekä rakennetta. Kadut erottuvat kaivettaessa erilaisina maakerroksina. Maapohjaista katua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi pihakerroksesta,​ mutta joskus niissä, kuten myös puukatteisissakin,​ voidaan erottaa esimerkiksi kärryjen renkaiden uria tai hevosten kavioista jääneitä jälkiä. Myös kivettyihin katuihin on voinut painua kulku-uria.
wiki/katu.1577430286.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 09:04 / Veli-Pekka Suhonen