Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:kaupungit_ja_kaupunkimaiset_yhteisöt}}


====== Kaupunki======

{{:wiki:kaupunkikaivaus_oulu.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
Tiivis ja väkimäärältään suuri asuinpaikka, joka koostuu kaduista, kortteleista ja tonteista sekä julkisista ja yksityisistä rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet


 ===== Kuvaus =====
Kaupunki oli selvästi ympäristöstään erottuva pysyvä, tiiviisti rakennettu asutustaajama. Kaupunkialue koostui pää- ja sivukaduista, kujista, toreista ja muista aukioista sekä kortteleista, jotka oli jaettu tontteihin. Kaupungissa oli sekä julkista ja yksityistä tilaa. Kaupungit olivat alueensa kaupallisia, elinkeinollisia, hallinnollisia, kulttuurisia ja uskonnollisia keskuksia. Kaupungin asukkaista valtaosa ei työskennellyt perustuotannossa, vaan väestö oli ammatillisesti erikoistunutta ja harjoitti mm. kaupankäyntiä ja käsityöläisammatteja. Asukkailla oli urbaani identiteetti, jota he ilmensivät mm. pukeutumisellaan, kulutuskäyttäytymisellään ja tapakulttuurilla.((Niukkanen et al. 2014: 31–33.)) Nämä kriteerit pätevät kaupunkeihin edelleen. 

Keskiaikaisen kaupungin asemakaava muodostui yleensä rannan suuntaisesta pääkadusta, muista sen pääkadun suuntaisista [[wiki:katu|kaduista]] ja niitä yhdistävistä kujista. Asemakaava noudatteli alueen topografiaa. Tontit olivat pitkiä ja kapeita ulottuen kadusta katuun. Katuverkosto yhdisti toisiinsa kaupungin tärkeät kohteet kuten [[wiki:tori|torin]], [[wiki:satama|sataman]], raatihuoneen, [[wiki:kirkko|kirkon]] ja [[wiki:keskiaikainen-linna|linnan]].((Lilius 1985: 10–11; Niukkanen et al. 2014: 43–46.)) 

1500-luvun loppupuolelta alkaen on havaittavissa pyrkimystä asemakaavojen säännönmukaistamiseen, ja ruutukaavasta tulikin vallitseva ihanne 1620-luvulta alkaen. Suomen kaupungit olivat leimallisesti puukaupunkeja, ja ne paloivat usein, jolloin tarjoutui mahdollisuus asemakaavan ajanmukaistamiseen. Kapeat korttelit korvautuivat leveillä kortteleilla, jotka koostuivat kahdesta vierekkäisestä tonttirivistä. Uudet kaupungit saivat ruutukaavan perustamisestaan lähtien. Kaupungit jaettiin suurvalta-ajan merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti maa- ja tapulikaupunkeihin, joista vain jälkimmäiset saivat käydä ulkomaankauppaa. Kaupungit ympäröitiin tulliaidalla, tori sai arkkitehtonisesti aiempaa merkittävämmän aseman kaupunkirakenteessa, ja julkinen rakentaminen monipuolistui.((Lilius 2014a: 110–111, 116–121; Lilius 2014b: 148–161, 204–234.)) 

Asuinrakennukset olivat yleensä kadun varressa ja monet talousrakennukset ympäröivät pihaa. Pihoilla oli kasvimaita ja kotieläimiä, joten kaupunkiympäristö oli paikoin melko maalaismainen. Rakennuskanta oli suhteellisen vaatimatonta, vaikka edustavuutta tavoiteltiinkin mm. suosimalla kivirakentamista, joka paransi myös paloturvallisuutta.((Lilius 2014a: 124–130.))

Arkeologisten kulttuurikerroksten paksuus vaihtelee paljon kaupungeittain ja samankin kaupungin eri osissa. Intensiivinen nykypäivään asti jatkunut maankäyttö on lisäksi tuhonnut kerroksia. Kaupunkien kulttuurikerrokset koostuvat [[wiki:kaupunkirakennus|puu- ja kivirakennusten]], vesi- ja jätehuoltoon liittyvien rakenteiden sekä [[wiki:katu|katu]]-, [[wiki:tori|tori]]- ja pihakatteiden jäännöksistä sekä erilaisista kaupunkilaisten toimintaan, alueen käyttöön ja siellä oleskeluun liittyvistä maakerroksista ja täyttömaista. Palokerrokset tarjoavat arkeologille mahdollisuuksia kulttuurikerrosten ajoittamiseen historiallisista lähteistä tunnettujen tulipalojen perusteella.((Niukkanen 2004: 21–22; Lilius 2014a: 120–121))


===== Historia ja käyttö =====
Kaupungit syntyivät tai ne perustettiin hyvien vesi- ja maaliikenneyhteyksien äärelle paikkaan, joka tarjosi hyvät edellytykset kaupankäynnille. Historiantutkijat ovat väitelleet paljon siitä, syntyivätkö vanhimmat kaupungit spontaanisti ja olivat esimerkiksi rautakautisen keskuspaikan ajallisia jatkumoita, tai linnaan liittyneen toiminnan perillisiä, vai perustettiinko ne keskusvallan tai jonkin muun vahvan vaikuttajan toimesta. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.((Niukkanen et al. 2014: 28–30.))

Kaupungin historiallisia, oikeudellis-hallinnollisia kriteerejä olivat yleensä hallitsijan myöntämät privilegiot eli kaupunkioikeudet, kaupunginlaki, raatilaitos ja oma sinetti.((Niukkanen et al. 2014: 31–33.)) Suomen vanhin kaupunki on Turku, joka oli kaupunkimaisena yhdyskuntana olemassa viimeistään 1310-luvulla. Myös Viipurin synty ajoittuu 1300-luvun alkupuolelle, ja samalle vuosisadalle ajoittuvat myös Ulvila ja Porvoo. Rauman kaupungin synty ajoittunee 1400-luvun alkupuolelle. Naantalin perustamisajankohdaksi tiedetään vuosi 1443.((Niukkanen et al. 2014: 36–43.))

Myöhempien kaupunkien syntyajankohta tunnetaan paremmin runsaampien historiallisten lähteiden ansiosta. Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523–1617) kruunun kaupunkipolitiikka muuttui aiempaa määrätietoisemmaksi taloudellisista, hallinnollisista ja sotilaallisista syistä. Tuolloin perustettiin rannikkokaupungit Tammisaari, Helsinki, Pori, Oulu ja Vaasa. Suurvalta-ajalla (1617–1721) alkoi kaupunkien voimakas kehittäminen, ja nyky-Suomen rannikolle ja sisämaahan perustettiin peräti 14 uutta kauppakaupunkia.((Lilius 2014a: 105–106; Lilius 2014b: 150–152.))

Valtaosa Suomen kaupungeista oli Turkua lukuun ottamatta asukasluvultaan pitkään varsin pieniä, vain muutaman sadan asukkaan taajamia. Kaupunkien asemakaavakehitystä ja sen muutoksia voi seurata myös 1600-luvulta lähtien tehtyjen kaupunkimittausten yhteydessä laadittujen karttojen avulla.((Kostet 2014a: 144–145; Kostet 2014b: 236–237))


===== Ajoitus =====

Noin vuosi 1300 – nykyaika.

===== Levintä =====
Keski-, Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustetut kaupungit koko maassa.

===== Suojelustatus =====
Muinaismuistolaki koskee ensisijaisesti ennen 1700-lukua perustettuja kaupunkeja ja niiden isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevia säilyneitä kulttuurikerroksia kaupungin perustamisesta 1800-luvulle. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 23. 


===== Lähteet =====
**Kostet, Juhani** 2014a. Ensimmäisen polven kaupunkimittaukset. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Helsinki.
**Kostet, Juhani** 2014b. Kaupunkimittaus 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Helsinki.
**Lilius, Henrik** 1985. //Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town//. Rungsted Kyst.
**Lilius, Henrik** 2014a. Pohjoinen renessanssi ja vanhemman Vaasa-ajan (1523–11617) kaupunki Suomessa. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Helsinki.
**Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Helsinki.
**Niukkanen, Marianna** 2004. //Kaupungit muinaisjäännöksinä – kaupunkiarkeologia Suomessa. Städerna som fornlämningar – stadsarkeologi i Finland. //Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 25. Helsinki.
**Niukkanen, Marianna & Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi** 2014. Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
