Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kaupunkirakennus [2017/05/05 09:21]
Helena Ranta [Lähteet]
+++ wiki:kaupunkirakennus [2022/09/30 09:53]
Helena Ranta [Ajoitus]
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 ===== Määritelmä =====
-Keski- ja uuden ajan kaupungeissa sijainneiden julkisten ja yksityisten rakennusten jäännökset
+Historiallisessa kaupungissa sijaitseva, ennen isoavihaa rakennetun rakennuksen jäännökset
 ===== Kuvaus =====
@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 Keskiaika – uusi aika, 1300-luvulta 1800-luvulle.
-Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, minkä vuoksi rakennusten ajoittaminen pelkästään rakennustekniikan perusteella on hankalaa. Jos puurakennusten ajoittamiseen käytetään puiden vuosirenkaiden kasvun vaihteluun perustuvaa dendrokronologista menetelmää, on otettava huomioon viive puun kaatamisen ja rakentamisen välillä. Puutavaraa on käytetty myös yleisesti uudelleen ja rakennuksen lahonneet alahirret on ollut mahdollista vaihtaa uusin. Hirsirakennuksia on voitu myös siirtää paikasta toiseen((Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 67))
+Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, minkä vuoksi rakennusten ajoittaminen pelkästään rakennustekniikan perusteella on hankalaa. Jos puurakennusten ajoittamiseen käytetään puiden vuosirenkaiden kasvun vaihteluun perustuvaa dendrokronologista menetelmää, on otettava huomioon viive puun kaatamisen ja rakentamisen välillä. Puutavaraa on käytetty myös yleisesti uudelleen ja rakennuksen lahonneet alahirret on ollut mahdollista vaihtaa uusin. Hirsirakennuksia on voitu myös siirtää paikasta toiseen.((Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 67))
 Muurattuja rakennuksia voidaan ajoittaa joidenkin teknisten piirteiden perusteella 1600-lukua vanhemmiksi tai nuoremmiksi. Munkki- ja vendiläislimitystä käytettiin keskiajalla jälkimmäisen jäädessä harvinaisemmaksi. Vaasa-ajan vallitseva limitystekniikka oli vendiläinen limitys, mutta ei ole varmaa, loppuiko munkkilimityksen käyttö kokonaan. Renessanssilimitystä käytettiin pääasiassa 1600-luvulta lähtien. Pieniä, kellertäviä hollantilaisia tiiliä alettiin käyttää 1600-luvulta alkaen. Kivien louhiminen ja lohkominen poraa ja ruutia käyttäen yleistyi 1700-luvun puolivälistä eteenpäin, ks. [[wiki:louhos| louhos]].((Gardberg 1957: 33; Uotila 1985; 1988; 1991; Hiekkanen 1994: 214–215; Andersson & Hildebrand 2002: 56–57; Ratilainen 2012: 51–55))
@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 23.
+Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 59: / Rivi 58: @@
 **Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Niukkanen, Marianna & Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi** 2014. Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
-**Ratilainen, Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa – Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla//. Lisensiaatintutkielma. Turun yliopisto, Arkeologia.
+**Ratilainen, Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa – Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla//. Lisensiaatin tutkielma. Turun yliopisto, Arkeologia.
 **Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto.// Väitöskirja. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Arkeologia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1
 **Uotila, Kari** 1985. //Rälssisäterien kivirakenteet - Maskun kihlakunnan ydinalueella keskiajalla ja 1500-luvulla//. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia.
 **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, vuosikirja// 50/1986.
-**Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaattitutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia.
+**Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaatin tutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia.
 **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku.
 **Uotila, Kari** 2007. Aboa Vetus -museon kivirakennusten tutkimukset v. 2002–2006.// SKAS// 2/2007: 18–27.
-**Ylimaunu, Timo** 2007. Aittakylästä kaupungiksi – arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä. //Studia Archaeologica Septentrionalia// 4. Rovaniemi.
+**Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut