Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kellari [2017/03/23 11:07]
Helena Ranta
+++ wiki:kellari [2022/08/30 09:18] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}
+{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat wiki:luokka:kaupungit_ja_kaupunkimaiset_yhteisöt}}
@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 ===== Määritelmä =====
-Rakennuksen alle tai rakennuksesta erilleen tehty kokonaan tai osaksi maanalainen ruoka-, juoma- tai kauppatavaroiden säilytystila
+kokonaan tai osaksi maan alle rakennettu säilytystila
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 {{ :wiki:img_1045.jpg?300|}} Asumiseen ja pitkäaikaiseen oleskeluun olennaisesti liittyviä kellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista.
-Maaseudun historiallisilla asuinpaikoilla kellarinpaikat erottuvat usein varjoisilla pohjoisrinteillä olevina kuopanteina, joiden luonnonkiviset tai hirsiset seinät saattavat yhä näkyä kasvillisuuden alta. Joskus harvoin kellareista on jäljellä holvi- tai puukaton jäännöksiä. Usein katto on kuitenkin ajan kuluessa maatunut tai sortunut. Maalla peitetyt puukatot lienevät olleet tavallisin rakennetyyppi (ns. maakellari). Kellareissa on voinut olla maa- tai kivilattia. Maakellarit saattavat muistuttaa mäkitupia. Mäkituvissa on kuitenkin kellareista poiketen jonkinlainen tulisija.
+Maaseudun historiallisilla asuinpaikoilla kellarinpaikat erottuvat usein varjoisilla pohjoisrinteillä olevina kuopanteina, joiden luonnonkiviset tai hirsiset seinät saattavat yhä näkyä kasvillisuuden alta. Joskus harvoin kellareista on jäljellä holvi- tai puukaton jäännöksiä. Usein katto on kuitenkin ajan kuluessa maatunut tai sortunut. Maalla peitetyt puukatot lienevät olleet tavallisin rakennetyyppi (ns. maakellari). Kellareissa on voinut olla maa- tai kivilattia. Maakellarit saattavat muistuttaa arkeologisena kohteena [[wiki:mäkitupa|mäkitupia]]. Mäkituvissa on kuitenkin kellareista poiketen tulisija.
-Historiallisten kylänpaikkojen kellareista on toistaiseksi vain vähän arkeologista tietoa. Espoon Mankbystä on löydetty myöhäiskeskiaikainen kivikellari, jonka seinillä on ollut mahdollisesti hyllytasoja. Kellarit ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin viimeistään uudella ajalla((Haggren 2015: 480.)). Vantaan Mårtensbyn Lillasin kylätontilla on tutkittu 1500-luvulta 1700-luvulle ajoittuvaa kellaria. Kellari oli kaivettu maahan ja se oli noin metrin korkuinen. Sen kolme seinää oli ladottu kivistä. Kellarin oviaukko oli sijainnut mahdollisesti rakennuksen kivettömällä länsiseinällä. Se oli kaivettu alas pohjamaahan ja ollut mahdollisesti osittain tiilistä muurattu.
+Kellarit ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin viimeistään uudella ajalla((Haggrén 2015: 480.)). Historiallisten kylänpaikkojen arkeologissa kaivauksissa on usein havaittu myös lattioiden alla sijainneita pieniä (noin 1–2 metriä x 1–2 metriä) kellarikuoppia (esim. Vantaa Gubbacka)((Suhonen 2003.)).
-((Koivisto, Väisänen, Heinonen, Terävä & Karimo 2012; Koivisto & Väisänen 2013.))
-Historiallisten kylänpaikkojen arkeologissa kaivauksissa on usein havaittu myös lattioiden alla sijainneita pieniä (noin 1–2 metriä x 1–2 metriä) kellarikuoppia (esim. Vantaa Gubbacka)((Suhonen 2003.)).
 {{:wiki:kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla.
-Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita, joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli vain osittain maanpinnan alainen. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.))
+Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita, joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.))
-Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49))
+Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49.))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Ruokatavaran varastoiminen talveksi on ollut olennainen osa historiallisen ajan maanviljelyyn ja karjanhoitoon perustuvaa elinkeinoa. Tätä varten kylien ja torppien paikoille on rakennettu erilaisia kellareita viimeistään keskiajalta lähtien. Muutamaa kartanolinnaa ja kirkkoa lukuun ottamatta maaseudulla ei tiedetä olleen keskiajalla muita kivirakenteita kuin kivikellareita. Vauraissa pappiloissa ja kartanoissa saattoi keskiajalla olla usean huoneen laajuinen kellari, jota käytetettiin erityisesti juomien varastoimiseen. Isoimmat kellarit olivat holvattuja, mutta pienemmissä riitti yleensä palkkikatto. Kellareita on vaikea ajoittaa. Moni keskiaikaisena pidetty kellari on osoittautunut todellisuudessa olevan peräisin vasta uuden ajan puolelta 1500- ja 1600-luvuilta.(((Haggrén 2015: 483.)) Kaupungeissa kivikellareita käytettiin varastoinnin lisäksi myös kauppapuoteina.((Uotila 1988: 62–63; 2003.))
+Ruokatavaran varastoiminen talveksi on ollut olennainen osa historiallisen ajan maanviljelyyn ja karjanhoitoon perustuvaa elinkeinoa. Tätä varten kylien ja torppien paikoille on rakennettu erilaisia kellareita viimeistään keskiajalta lähtien. Muutamaa kartanolinnaa ja kirkkoa lukuun ottamatta maaseudulla ei tiedetä olleen keskiajalla muita kivirakenteita kuin kivikellareita. Vauraissa pappiloissa ja kartanoissa saattoi keskiajalla olla usean huoneen laajuinen kellari, jota käytetettiin erityisesti juomien varastoimiseen. Isoimmat kellarit olivat holvattuja, mutta pienemmissä riitti yleensä palkkikatto. Kellareita on vaikea ajoittaa. Moni keskiaikaisena pidetty kellari on osoittautunut todellisuudessa olevan peräisin vasta uuden ajan puolelta 1500- ja 1600-luvuilta.((Haggrén 2015: 483.)) Kaupungeissa kivikellareita käytettiin varastoinnin lisäksi myös kauppapuoteina.((Uotila 1988: 62–63; 2003.))
@@ Rivi 42: / Rivi 39: @@
 ===== Suojelustatus =====
+Kellarit liittyvät asuinpaikkoihin, puolustusvarustuksiin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan.
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]].
 ===== Lähteet =====
-**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Helsinki.
+**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus.
-**Koivisto, Andreas, Väisänen, Riikka, Heinonen, Tuuli, Terävä, Elina & Karimo, Aasa** 2012. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2012//. Vantaan kaupunginmuseo.
+**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
-**Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka** 2013. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2013//. Vantaan kaupunginmuseo.
-**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//.  Museovirasto.
 **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, vuosikirja// 50/1986.
-**Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Kaupunkia pintaa syvemmältä. //Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, toim. Liisa Seppänen. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku.
+**Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku.
+**Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1
 ===== Muu kirjallisuus =====
+**Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina & Karimo, Aasa** 2012. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2012//. Vantaan kaupunginmuseo.
+**Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka** 2013. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2013//. Vantaan kaupunginmuseo.
 ===== Viitteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut