Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kellari

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kellari [2017/03/27 10:05]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:kellari [2022/08/30 09:18] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>​wiki:​luokka:​asuminen_ja_oleskelu wiki:​luokka:​maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}+{{tag>​wiki:​luokka:​asuminen_ja_oleskelu wiki:​luokka:​maaseudun_historialliset_asuinpaikat ​wiki:​luokka:​kaupungit_ja_kaupunkimaiset_yhteisöt}}
  
    
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Rakennuksen alle tai rakennuksesta erilleen tehty kokonaan tai osaksi ​maanalainen ruoka-, juoma- tai kauppatavaroiden ​säilytystila+kokonaan tai osaksi ​maan alle rakennettu ​säilytystila
  
    
Rivi 14: Rivi 14:
 {{ :​wiki:​img_1045.jpg?​300|}} Asumiseen ja pitkäaikaiseen oleskeluun olennaisesti liittyviä kellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista. ​ {{ :​wiki:​img_1045.jpg?​300|}} Asumiseen ja pitkäaikaiseen oleskeluun olennaisesti liittyviä kellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista. ​
  
-Maaseudun historiallisilla asuinpaikoilla kellarinpaikat erottuvat usein varjoisilla pohjoisrinteillä olevina kuopanteina,​ joiden luonnonkiviset tai hirsiset seinät saattavat yhä näkyä kasvillisuuden alta. Joskus harvoin kellareista on jäljellä holvi- tai puukaton jäännöksiä. Usein katto on kuitenkin ajan kuluessa maatunut tai sortunut. Maalla peitetyt puukatot lienevät olleet tavallisin rakennetyyppi (ns. maakellari). Kellareissa on voinut olla maa- tai kivilattia. Maakellarit saattavat muistuttaa arkeologisena kohteena mäkitupia. Mäkituvissa on kuitenkin kellareista poiketen tulisija. ​+Maaseudun historiallisilla asuinpaikoilla kellarinpaikat erottuvat usein varjoisilla pohjoisrinteillä olevina kuopanteina,​ joiden luonnonkiviset tai hirsiset seinät saattavat yhä näkyä kasvillisuuden alta. Joskus harvoin kellareista on jäljellä holvi- tai puukaton jäännöksiä. Usein katto on kuitenkin ajan kuluessa maatunut tai sortunut. Maalla peitetyt puukatot lienevät olleet tavallisin rakennetyyppi (ns. maakellari). Kellareissa on voinut olla maa- tai kivilattia. Maakellarit saattavat muistuttaa arkeologisena kohteena ​[[wiki:​mäkitupa|mäkitupia]]. Mäkituvissa on kuitenkin kellareista poiketen tulisija. ​
  
-Kellarit ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin viimeistään uudella ajalla((Haggren ​2015: 480.)). Historiallisten kylänpaikkojen arkeologissa kaivauksissa on usein havaittu myös lattioiden alla sijainneita pieniä (noin 1–2 metriä x 1–2 metriä) kellarikuoppia (esim. Vantaa Gubbacka)((Suhonen 2003.)). ​+Kellarit ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin viimeistään uudella ajalla((Haggrén ​2015: 480.)). Historiallisten kylänpaikkojen arkeologissa kaivauksissa on usein havaittu myös lattioiden alla sijainneita pieniä (noin 1–2 metriä x 1–2 metriä) kellarikuoppia (esim. Vantaa Gubbacka)((Suhonen 2003.)). ​
  
 {{:​wiki:​kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?​300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla.  {{:​wiki:​kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?​300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla. 
  
-Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita,​ joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli vain osittain maanpinnan ​alainen. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.)) ​+Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita,​ joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli rakennettu ​vain osittain maanpinnan ​alle. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.)) ​
  
-Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49))+Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49.))
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 39: Rivi 39:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Kellarit liittyvät asuinpaikkoihin,​ puolustusvarustuksiin tmsja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan.
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]+
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. ​Helsinki+**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. ​Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//​. ​Gaudeamus
-**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//​. ​ ​Museovirasto.+**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo,​ vuosikirja//​ 50/​1986. ​ **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo,​ vuosikirja//​ 50/​1986. ​
-**Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. ​Kaupunkia pintaa syvemmältä. //Arkeologisia ​näkökulmia Turun historiaan//​, toim. Liisa Seppänen. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku. +**Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. ​Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia ​näkökulmia Turun historiaan//​. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku. 
 +**Ylimaunu, Timo** 2007. //​Aittakylästä kaupungiksi:​ arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//​. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://​urn.fi/​URN:​ISBN:​978-951-29-5231-1
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Koivisto, AndreasVäisänen, RiikkaHeinonen, TuuliTerävä, Elina & Karimo, Aasa** 2012. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2012//. Vantaan kaupunginmuseo.+**Koivisto, Andreas ​Väisänen, Riikka ​Heinonen, Tuuli Terävä, Elina & Karimo, Aasa** 2012. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2012//. Vantaan kaupunginmuseo.
 **Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka** 2013. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2013//. Vantaan kaupunginmuseo. **Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka** 2013. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2013//. Vantaan kaupunginmuseo.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
wiki/kellari.1490598342.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/27 10:05 / Helena Ranta