Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:kellari [2017/04/12 15:09] Helena Ranta |
wiki:kellari [2022/08/30 09:18] (nykyinen) Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Rakennuksen alle tai rakennuksesta erilleen tehty kokonaan tai osaksi maanalainen ruoka-, juoma- tai kauppatavaroiden säilytystila | + | kokonaan tai osaksi maan alle rakennettu säilytystila |
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
{{:wiki:kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla. | {{:wiki:kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla. | ||
- | Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita, joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli vain osittain maanpinnan alainen. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.)) | + | Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita, joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.)) |
- | Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49)) | + | Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49.)) |
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | **Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: Gaudeamus. | + | **Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus. |
**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | **Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | ||
**Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, vuosikirja// 50/1986. | **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, vuosikirja// 50/1986. | ||
- | **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku. | + | **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku. |
- | **Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi – arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Rovaniemi. | + | **Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1 |
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||