Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-kalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:keskiaikainen-kalmisto [2017/04/12 13:09]
Helena Ranta
wiki:keskiaikainen-kalmisto [2017/04/12 13:19]
Helena Ranta
Rivi 7: Rivi 7:
 Keskiajalle ajoittuva kalmisto / hautausmaa, joka on joko vanhemman esihistoriallisen ajan kalmiston yhteydessä tai varsinaisesti keskiajalla perustettu Keskiajalle ajoittuva kalmisto / hautausmaa, joka on joko vanhemman esihistoriallisen ajan kalmiston yhteydessä tai varsinaisesti keskiajalla perustettu
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Keskiaikaan ajoittuvia hautauksia tai kalmistoja / hautausmaita löytyy monesta eri yhteydestä. Joissakin rautakauden loppupuolella perustetuissa ruumiskalmistoissa on hautauksia, jotka ajoittuvat keskiajan puolelle. Keskiajalla perustettiin myös uusia kristillisiä hautausmaita kirkkojen, kappeleiden ja luostareiden yhteyteen. Osa näistä jäi myöhemmin pois käytöstä. Useimmat keskiaikaiset kirkkotarhat ovat jääneet myöhemmin laajennetun,​ edelleen käytössä olevan [[wiki:​kirkkomaa|kirkkomaan]] sisään ja pitkään käytössä olleen hautausmaan vanhimmat hautaukset voivat olla nuorempien tuhoamia. Suurimmat tutkitut keskiaikaiset hautausmaat ovat Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö, Hollolan Kirkailanmäki,​ Lappeen Kauskila ja Kemin Valmarinniemi. Keskiaikana tehtiin hautauksia myös kirkkoihin (ks. [[wiki:​kirkkohauta|kirkkohaudat]]). Erillinen ryhmänsä ovat sekä katoliseen että ortodoksiseen perinteeseen kuuluvat [[wiki:​kyläkalmisto|kyläkalmistot]],​ jotka ajoittuvat kokonaan (tunnetut katoliset kyläkalmistot) tai ainakin osittain (ortodoksikalmistot) keskiajalle. Varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella oleviin hautapaikkoihin kuuluvat kyläkalmistojen lisäksi luterilaiseen perinteeseen kuuluvat [[wiki:hautasari|hautasaaret]],​ joiden käyttö on voinut alkaa jo keskiajan puolella.((Niukkanen 2009: 71–79; Haggrén 2015: 390–403))+Keskiaikaan ajoittuvia hautauksia tai kalmistoja / hautausmaita löytyy monesta eri yhteydestä. Joissakin rautakauden loppupuolella perustetuissa ruumiskalmistoissa on hautauksia, jotka ajoittuvat keskiajan puolelle. Keskiajalla perustettiin myös uusia kristillisiä hautausmaita kirkkojen, kappeleiden ja luostareiden yhteyteen. Osa näistä jäi myöhemmin pois käytöstä. Useimmat keskiaikaiset kirkkotarhat ovat jääneet myöhemmin laajennetun,​ edelleen käytössä olevan [[wiki:​kirkkomaa|kirkkomaan]] sisään ja pitkään käytössä olleen hautausmaan vanhimmat hautaukset voivat olla nuorempien tuhoamia. Suurimmat tutkitut keskiaikaiset hautausmaat ovat Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö, Hollolan Kirkailanmäki,​ Lappeen Kauskila ja Kemin Valmarinniemi. Keskiaikana tehtiin hautauksia myös kirkkoihin (ks. [[wiki:​kirkkohauta|kirkkohaudat]]). Erillinen ryhmänsä ovat sekä katoliseen että ortodoksiseen perinteeseen kuuluvat [[wiki:​kyläkalmisto|kyläkalmistot]],​ jotka ajoittuvat kokonaan (tunnetut katoliset kyläkalmistot) tai ainakin osittain (ortodoksikalmistot) keskiajalle. Varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella oleviin hautapaikkoihin kuuluvat kyläkalmistojen lisäksi luterilaiseen perinteeseen kuuluvat [[wiki:hautasaari|hautasaaret]],​ joiden käyttö on voinut alkaa jo keskiajan puolella.((Niukkanen 2009: 71–79; Haggrén 2015: 390–403))
  
 Mikäli haudoilla ei ole mitään merkkejä, ne eivät välttämättä enää näy maan pinnalle. Joskus ne voivat näkyä painanteina. Hautapainanteiden koko voi vaihdella, mutta tyypillinen painanne on kooltaan 2–2,5 metriä pitkä ja 60–80 senttimetriä leveä.((Ruohonen 2011: 19–23)) Haudat eivät välttämättä ole olleet selvissä riveissä ja tunnetaan myös toisiaan leikkaavia hautoja. Hautakuoppien syvyys on vaihdellut, ehkä hautausajankohdastakin riippuen. Myös useamman vainajan yhteishautoja tunnetaan.((Paavola 2003: 26–27)) Mikäli haudoilla ei ole mitään merkkejä, ne eivät välttämättä enää näy maan pinnalle. Joskus ne voivat näkyä painanteina. Hautapainanteiden koko voi vaihdella, mutta tyypillinen painanne on kooltaan 2–2,5 metriä pitkä ja 60–80 senttimetriä leveä.((Ruohonen 2011: 19–23)) Haudat eivät välttämättä ole olleet selvissä riveissä ja tunnetaan myös toisiaan leikkaavia hautoja. Hautakuoppien syvyys on vaihdellut, ehkä hautausajankohdastakin riippuen. Myös useamman vainajan yhteishautoja tunnetaan.((Paavola 2003: 26–27))
Rivi 29: Rivi 29:
 Keskiaikaiset kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keskiaikaiset kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Haggrén, Georg & Rosendahl, Ulrika & Holappa, Maija & Knuutinen, Tarja & Kunnas, Olli & Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Kaivausraportti. ​Museoviraston arkistossa.+**Haggrén, Georg & Rosendahl, Ulrika & Holappa, Maija & Knuutinen, Tarja & Kunnas, Olli & Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Tutkimusraportti ​Museoviraston arkistossa.
 **Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 367–536. Gaudeamus. **Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 367–536. Gaudeamus.
 **Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//:​ 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm. **Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//:​ 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
 **Jäkärä,​ Tiina** 2001. Vainajien käsivarsiasennoista:​ Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö ja Hollolan Kirkkailanmäki. //SKAS// 1/2001: 12-19. **Jäkärä,​ Tiina** 2001. Vainajien käsivarsiasennoista:​ Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö ja Hollolan Kirkkailanmäki. //SKAS// 1/2001: 12-19.
-**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550–1700). Pro gradu. Arkeologia. Helsingin yliopisto.+**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550–1700). Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Arkeologia.
 **Kronqvist,​ Iikka** 1938. Varhaisen keskiajan hautamerkeistä. //Suomen Museo// XLV: 54–64. **Kronqvist,​ Iikka** 1938. Varhaisen keskiajan hautamerkeistä. //Suomen Museo// XLV: 54–64.
 **Laakso, Ville** 2011. Ensimmäiset lappeelaiset – pitäjän alue esihistoriasta keskiajalle. Julkaisussa //​Kauskilasta keisarin aikaan. Lappeen historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865//: 10–118. Lappeenrannan kaupunki. **Laakso, Ville** 2011. Ensimmäiset lappeelaiset – pitäjän alue esihistoriasta keskiajalle. Julkaisussa //​Kauskilasta keisarin aikaan. Lappeen historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865//: 10–118. Lappeenrannan kaupunki.
wiki/keskiaikainen-kalmisto.txt · Viimeksi muutettu: 2022/10/26 14:58 / Helena Ranta