Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-kalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:keskiaikainen-kalmisto [2016/08/01 13:54]
Helena Ranta
wiki:keskiaikainen-kalmisto [2022/10/26 14:58] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Keskiaikainen kalmisto ====== ====== Keskiaikainen kalmisto ======
 +{{:​wiki:​ulvila_liikistö.jpg?​450|}}
  
-{{:​wiki:​kalmisto_espoo_finno.jpg?​450|}} 
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Keskiajalle ajoittuva kalmisto / hautausmaa, joka on joko vanhemman esihistoriallisen ajan kalmiston yhteydessä tai varsinaisesti keskiajalla perustettu.+Keskiajalle ajoittuva kalmisto/​hautausmaa,​ joka on joko vanhemman esihistoriallisen ajan kalmiston yhteydessä tai varsinaisesti keskiajalla perustettu
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Keskiaikaan ajoittuvia hautauksia tai kalmistoja / hautausmaita löytyy monesta eri yhteydestä. Joissakin rautakauden loppupuolella perustetuissa ruumiskalmistoissa on hautauksia, jotka ajoittuvat keskiajan puolelle. Keskiajalla perustettiin myös uusia kristillisiä hautausmaita kirkkojen, kappeleiden ja luostareiden yhteyteen. Osa näistä jäi myöhemmin pois käytöstä. Useimmat keskiaikaiset kirkkotarhat ovat jääneet myöhemmin laajennetun,​ edelleen käytössä olevan kirkkomaan sisään ja pitkään käytössä olleen hautausmaan vanhimmat hautaukset voivat olla nuorempien tuhoamia. Suurimmat tutkitut keskiaikaiset hautausmaat ovat Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö, Hollolan Kirkailanmäki,​ Lappeen Kauskila ja Kemin Valmarinniemi. Keskiaikana tehtiin hautauksia myös kirkkoihin (ks. kirkkohaudat). Erillinen ryhmänsä ovat sekä katoliseen että ortodoksiseen perinteeseen kuuluvat kyläkalmistot,​ jotka ajoittuvat kokonaan (tunnetut katoliset kyläkalmistot) tai ainakin osittain (ortodoksikalmistot) keskiajalle. Varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella oleviin hautapaikkoihin kuuluvat kyläkalmistojen lisäksi luterilaiseen perinteeseen kuuluvat hautasaaret,​ joiden käyttö on voinut alkaa jo keskiajan puolella.((Niukkanen 2009: 71–79; Haggrén 2015: 390–403))+Keskiaikaan ajoittuvia hautauksia tai kalmistoja/​hautausmaita löytyy monesta eri yhteydestä. Joissakin rautakauden loppupuolella perustetuissa ruumiskalmistoissa on hautauksia, jotka ajoittuvat keskiajan puolelle. Keskiajalla perustettiin myös uusia kristillisiä hautausmaita kirkkojen, kappeleiden ja luostareiden yhteyteen. Osa näistä jäi myöhemmin pois käytöstä. Useimmat keskiaikaiset kirkkotarhat ovat jääneet myöhemmin laajennetun,​ edelleen käytössä olevan ​[[wiki:​kirkkomaa|kirkkomaan]] sisään ja pitkään käytössä olleen hautausmaan vanhimmat hautaukset voivat olla nuorempien tuhoamia. Suurimmat tutkitut keskiaikaiset hautausmaat ovat Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö, Hollolan Kirkailanmäki,​ Lappeen Kauskila ja Kemin Valmarinniemi. Keskiaikana tehtiin hautauksia myös kirkkoihin (ks. [[wiki:​kirkkohauta|kirkkohaudat]]). Erillinen ryhmänsä ovat sekä katoliseen että ortodoksiseen perinteeseen kuuluvat ​[[wiki:​kyläkalmisto|kyläkalmistot]], jotka ajoittuvat kokonaan (tunnetut katoliset kyläkalmistot) tai ainakin osittain (ortodoksikalmistot) keskiajalle. Varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella oleviin hautapaikkoihin kuuluvat kyläkalmistojen lisäksi luterilaiseen perinteeseen kuuluvat ​[[wiki:​hautasaari|hautasaaret]], joiden käyttö on voinut alkaa jo keskiajan puolella.((Niukkanen 2009: 71–79; Haggrén 2015: 390–403))
  
 Mikäli haudoilla ei ole mitään merkkejä, ne eivät välttämättä enää näy maan pinnalle. Joskus ne voivat näkyä painanteina. Hautapainanteiden koko voi vaihdella, mutta tyypillinen painanne on kooltaan 2–2,5 metriä pitkä ja 60–80 senttimetriä leveä.((Ruohonen 2011: 19–23)) Haudat eivät välttämättä ole olleet selvissä riveissä ja tunnetaan myös toisiaan leikkaavia hautoja. Hautakuoppien syvyys on vaihdellut, ehkä hautausajankohdastakin riippuen. Myös useamman vainajan yhteishautoja tunnetaan.((Paavola 2003: 26–27)) Mikäli haudoilla ei ole mitään merkkejä, ne eivät välttämättä enää näy maan pinnalle. Joskus ne voivat näkyä painanteina. Hautapainanteiden koko voi vaihdella, mutta tyypillinen painanne on kooltaan 2–2,5 metriä pitkä ja 60–80 senttimetriä leveä.((Ruohonen 2011: 19–23)) Haudat eivät välttämättä ole olleet selvissä riveissä ja tunnetaan myös toisiaan leikkaavia hautoja. Hautakuoppien syvyys on vaihdellut, ehkä hautausajankohdastakin riippuen. Myös useamman vainajan yhteishautoja tunnetaan.((Paavola 2003: 26–27))
Rivi 27: Rivi 27:
 Koko kiinteästi asutun Suomen alue. Koko kiinteästi asutun Suomen alue.
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Esihistorialliset ja keskiaikaiset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain ​suojaamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Keskiaikaiset ​kalmistot ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Haggrén, GeorgRosendahl, UlrikaHolappa, MaijaKnuutinen, TarjaKunnas, OlliSalonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Kaivausraportti. Museovirasto / Rakennushistorian osaston arkisto. Helsinki+**Haggrén, Georg Rosendahl, Ulrika ​Holappa, Maija Knuutinen, Tarja Kunnas, Olli Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
-**Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 367–536. +**Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//:​ 367–536. Gaudeamus
-**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//​. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa ​Nilsson, Bertil (toim.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//​: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
 **Jäkärä,​ Tiina** 2001. Vainajien käsivarsiasennoista:​ Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö ja Hollolan Kirkkailanmäki. //SKAS// 1/2001: 12-19. **Jäkärä,​ Tiina** 2001. Vainajien käsivarsiasennoista:​ Turun Koroinen, Ulvilan Liikistö ja Hollolan Kirkkailanmäki. //SKAS// 1/2001: 12-19.
-**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550–1700). Pro gradu. Arkeologia. Helsingin yliopisto.+**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550–1700). Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Arkeologia.
 **Kronqvist,​ Iikka** 1938. Varhaisen keskiajan hautamerkeistä. //Suomen Museo// XLV: 54–64. **Kronqvist,​ Iikka** 1938. Varhaisen keskiajan hautamerkeistä. //Suomen Museo// XLV: 54–64.
-**Laakso, Ville** 2011. Ensimmäiset lappeelaiset – pitäjän alue esihistoriasta keskiajalle. //​Kauskilasta keisarin aikaan. Lappeen historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865//. Lappeenrannan kaupunki: 10–118.+**Laakso, Ville** 2011. Ensimmäiset lappeelaiset – pitäjän alue esihistoriasta keskiajalle. ​Julkaisussa ​//​Kauskilasta keisarin aikaan. Lappeen historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865//: 10–118. Lappeenrannan kaupunki.
 **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura. **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura.
-**Mäntylä,​ Sari ** 2005. Broad-bladed battle-axes,​ their function and symbolic meaning. Mäntylä, Sari (ed.)Rituals and relations. Studies on the society and material culture of the Baltic Finns. Suomalaisen Tiedeakatemian toimituksia. Humaniora 336: 105–130+**Mäntylä,​ Sari ** 2005. Broad-bladed battle-axes,​ their function and symbolic meaning. ​Julkaisussa ​Mäntylä, Sari (toim.): //Rituals and relations. Studies on the society and material culture of the Baltic Finns//: 105–130. Suomalaisen Tiedeakatemian toimituksia. Humaniora 336. 
-**Niukkanen, ​Marianne** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.+**Niukkanen, ​Marianna** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.
 **Nordman, Carl-Olof ** 1940. Medeltidskyrkogården i Hitis. //Finskt Museum// XLVI: 12–27. **Nordman, Carl-Olof ** 1940. Medeltidskyrkogården i Hitis. //Finskt Museum// XLVI: 12–27.
 **Näränen,​ Jari** 2005. Vanhoja hautakiviä Raision kirkosta. //​Arkeologia NYT! Arkeologi NU!// 2/2005: 20–21. **Näränen,​ Jari** 2005. Vanhoja hautakiviä Raision kirkosta. //​Arkeologia NYT! Arkeologi NU!// 2/2005: 20–21.
-**Paavola Kirsti** 2003. Keskiajan hautaustavoista. //Koroinen eläväksi, Korois till liv. Koroinen-seminaari 7.–8.4.2001. Turun maakuntamuseo,​ raportteja//​ 19: 25–29.+**Paavola Kirsti** 2003. Keskiajan hautaustavoista. ​Julkaisussa ​//Koroinen eläväksi, Korois till liv. Koroinen-seminaari 7.–8.4.2001. Turun maakuntamuseo,​ raportteja//​ 19: 25–29.
 **Purhonen, Paula** 1998. //​Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus.// Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 106. **Purhonen, Paula** 1998. //​Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus.// Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 106.
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 213–365.+**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. Gaudeamus.
 **Ruohonen, Juha** 2002. Väliaikaista kaikki on vaan? Historiallisen ajan hautasaaret arkeologisina kohteina. //​Muinaistutkija//​ 4/2002: 32–43. **Ruohonen, Juha** 2002. Väliaikaista kaikki on vaan? Historiallisen ajan hautasaaret arkeologisina kohteina. //​Muinaistutkija//​ 4/2002: 32–43.
-**Ruohonen, Juha** 2011. Hautapaikkojen arkeologinen inventointi:​ Arkistotutkimuksesta kohteiden tunnistamiseen. Salo, Kati & Niukkanen, ​Marianne ​(toim.) 2011//​Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22//, Museovirasto: 12–23.+**Ruohonen, Juha** 2011. Hautapaikkojen arkeologinen inventointi:​ Arkistotutkimuksesta kohteiden tunnistamiseen. ​Julkaisussa ​Salo, Kati & Niukkanen, ​Marianna ​(toim.) 2011//​Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22: 12–23.//, Museovirasto.
 **Ruohonen, Juha** 2013. Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. //​Historiallinen Aikakauskirja//​ 4/2013: 433–440. **Ruohonen, Juha** 2013. Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. //​Historiallinen Aikakauskirja//​ 4/2013: 433–440.
-**Ruohonen, Juha** 2015. Lähetyskauden muistoja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkkomaa. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 395–397. +**Ruohonen, Juha** 2015. Lähetyskauden muistoja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkkomaa. ​ ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//:​ 395–397. Gaudeamus
-**Wessman, Anna** 2010. Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150). Iskos 17. Helsinki.+**Wessman, Anna** 2010. Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150). ​//Iskos// 17. Helsinki.
  
  
wiki/keskiaikainen-kalmisto.1470048868.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/08/01 13:54 / Helena Ranta