Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:keskiaikainen-linna [2017/03/27 23:11]
Helena Ranta
+++ wiki:keskiaikainen-linna [2020/10/20 18:03]
Helena Ranta
@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ===== Määritelmä =====
-Keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusoppeja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi-, tiili- tai puulinna
+keskiajalla rakennettu harmaakivi-, tiili- tai puulinna
 ===== Kuvaus =====
@@ Rivi 23: / Rivi 22: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna, Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
+{{:wiki:linnavuori_vartiokylä2.jpg?450 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna, Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
-Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutinpojan ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.
+Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.
-Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils Knuutinpojan johdolla sotaretken Nevalle ja perustivat valtansa tueksi Landskrona     (Maankruunu)-nimisen linnan. Novgorodilaiset tuhosivat linnan jo seuraavana talvena. Kronikoiden perusteella novgorodilaisten tiedetään hyökänneen vuonna 1311 Hämeeseen, vuonna 1318 Varsinais-Suomeen ja vuonna 1322 jälleen Viipuriin. Myös ruotsalaiset hyökkäilivät samaan aikaan Novgorodin puolelle. Taistelut taukosivat vasta Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmitun rauhan myötä.
+Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils Knutssonin johdolla sotaretken Nevalle ja perustivat valtansa tueksi Landskrona (Maankruunu)-nimisen linnan. Novgorodilaiset tuhosivat linnan jo seuraavana talvena. Kronikoiden perusteella novgorodilaisten tiedetään hyökänneen vuonna 1311 Hämeeseen, vuonna 1318 Varsinais-Suomeen ja vuonna 1322 jälleen Viipuriin. Myös ruotsalaiset hyökkäilivät samaan aikaan Novgorodin puolelle. Taistelut taukosivat vasta Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmitun rauhan myötä.
 {{:wiki:raasepori_linna.jpg?250 |}}Itämaan kolmesta vanhasta maakunnasta erotettiin 1300-luvun kuluessa Pohjanmaan, Satakunnan, Raaseporin, Porvoon ja Ahvenmaan voutikunnat. Pohjanmaan voutikunnan keskuslinnaksi tuli Korsholma, Ahvenanmaan voutikunnan Kastelholma, Raaseporin voutikunnan Raasepori ja Porvoon voutikunnan Wartholm. Satakunnan keskuslinna on ilmeisesti ollut vuoteen 1367 saakka Kokemäen Forsby ja sen jälkeen Kokemäenjoessa sijainnut Åborg, joka mainitaan eräässä asiakirjassa vuonna 1395.
@@ Rivi 40: / Rivi 39: @@
 ===== Ajoitus =====
-Keskiaika-uuden ajan alku (Monet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia).
+Keskiaika - uuden ajan alku. Monet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia.
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 47: / Rivi 46: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]].
+Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.
 ===== Lähteet =====
-**Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter: eine Baugeschichtliche Untersuchung. //Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja// 68. Helsinki.
+**Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter: eine Baugeschichtliche Untersuchung. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 68. Helsinki.
+**Drake, Knut** 1994. //Turun linnan tutkimuksia Åbo Slotte -studier// 1. Turun maakuntamuseon Raportteja 16. Vammala.
 **Gardberg, Carl Jacob** 1961. //Turun linna ja sen restaurointi//. Turku: Turun kaupunki.
 **Gardberg, C. J. & Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo.
-**Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. //Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. V
+**Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus.
 **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund.
 **Heikkinen, Reijo** 2004. //Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa//. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti.
 **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala.
-**Nationalencyklopedin, borg**. http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/borg (hämtad 2016-03-10)
+**Nationalencyklopedin, borg**. http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/borg (luettu 10.3.2016)
-**Pohjolan-Pirhonen, Helge** 1973. //Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna, 1973.
+**Pohjolan-Pirhonen, Helge** 1973. //Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna.
 **Sinisalo, Antero** 1986. //Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta.// Pyhän Olavin kilta.
 **Steinby, Ann-Gerd** 1990. //Kastelholm, kungligt slott//. Helsingfors: Söderström.
 **Stenius, Birgitta** 1973. //Tavastehus slott som fästning och fängelse: byggnadsverksamheten under 1700- och 1800-talen///Birgitta Stenius, Tavastehus: Delegationen för Tavastehus slott.
-**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Toim. V.-P. Suhonen. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2011.
+**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
-**Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//. Helsinki: Museovirasto, 1994, Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.
+**Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//. Helsinki: Museovirasto, Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.
 **Taavitsainen, Jussi-Pekka** 1979. //Kuusiston linnan kaivauslöydöt: kaivauslöytöjen ja historiallisten lähteiden vertailua = Utgrävningsfynd från Kustö slott: en jämförelse mellan utgrävningsfynd och historiska källor//. Turun kaupungin historiallinen museo. Raportteja 3.
 **Uotila, Kari** 1998.// Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut