Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-linna

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:keskiaikainen-linna [2017/03/27 23:11]
Helena Ranta
wiki:keskiaikainen-linna [2020/10/20 18:03] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 8: Rivi 8:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Keskiajalla ​rakennettu ​ajanjakson linnoitusoppeja ja aatemaailmaa noudattanut ​harmaakivi-,​ tiili- tai puulinna +keskiajalla ​rakennettu harmaakivi-,​ tiili- tai puulinna
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
Rivi 16: Rivi 15:
 Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa. Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa.
  
-{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​350 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​+{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​450 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​
  
 Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä. Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä.
Rivi 23: Rivi 22:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))+{{:​wiki:​linnavuori_vartiokylä2.jpg?​450 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
  
-Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils ​Knutinpojan ​ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.+Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils ​Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ​ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.
  
-Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils ​Knuutinpojan ​johdolla sotaretken Nevalle ja perustivat valtansa tueksi Landskrona ​    ​(Maankruunu)-nimisen linnan. Novgorodilaiset tuhosivat linnan jo seuraavana talvena. Kronikoiden perusteella novgorodilaisten tiedetään hyökänneen vuonna 1311 Hämeeseen, vuonna 1318 Varsinais-Suomeen ja vuonna 1322 jälleen Viipuriin. Myös ruotsalaiset hyökkäilivät samaan aikaan Novgorodin puolelle. Taistelut taukosivat vasta Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmitun rauhan myötä.+Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils ​Knutssonin ​johdolla sotaretken Nevalle ja perustivat valtansa tueksi Landskrona (Maankruunu)-nimisen linnan. Novgorodilaiset tuhosivat linnan jo seuraavana talvena. Kronikoiden perusteella novgorodilaisten tiedetään hyökänneen vuonna 1311 Hämeeseen, vuonna 1318 Varsinais-Suomeen ja vuonna 1322 jälleen Viipuriin. Myös ruotsalaiset hyökkäilivät samaan aikaan Novgorodin puolelle. Taistelut taukosivat vasta Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmitun rauhan myötä.
  
 {{:​wiki:​raasepori_linna.jpg?​250 |}}Itämaan kolmesta vanhasta maakunnasta erotettiin 1300-luvun kuluessa Pohjanmaan, Satakunnan, Raaseporin, Porvoon ja Ahvenmaan voutikunnat. Pohjanmaan voutikunnan keskuslinnaksi tuli Korsholma, Ahvenanmaan voutikunnan Kastelholma,​ Raaseporin voutikunnan Raasepori ja Porvoon voutikunnan Wartholm. Satakunnan keskuslinna on ilmeisesti ollut vuoteen 1367 saakka Kokemäen Forsby ja sen jälkeen Kokemäenjoessa sijainnut Åborg, joka mainitaan eräässä asiakirjassa vuonna 1395. {{:​wiki:​raasepori_linna.jpg?​250 |}}Itämaan kolmesta vanhasta maakunnasta erotettiin 1300-luvun kuluessa Pohjanmaan, Satakunnan, Raaseporin, Porvoon ja Ahvenmaan voutikunnat. Pohjanmaan voutikunnan keskuslinnaksi tuli Korsholma, Ahvenanmaan voutikunnan Kastelholma,​ Raaseporin voutikunnan Raasepori ja Porvoon voutikunnan Wartholm. Satakunnan keskuslinna on ilmeisesti ollut vuoteen 1367 saakka Kokemäen Forsby ja sen jälkeen Kokemäenjoessa sijainnut Åborg, joka mainitaan eräässä asiakirjassa vuonna 1395.
Rivi 40: Rivi 39:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika-uuden ajan alku (Monet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia).+Keskiaika - uuden ajan alkuMonet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia.
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 47: Rivi 46:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne.[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]]. +Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne.  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter:​ eine Baugeschichtliche Untersuchung. //​Suomen ​muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja// 68. Helsinki.+**Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter:​ eine Baugeschichtliche Untersuchung. //​Suomen ​Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 68. Helsinki
 +**Drake, Knut** 1994. //Turun linnan tutkimuksia Åbo Slotte -studier// 1. Turun maakuntamuseon Raportteja 16. Vammala.
 **Gardberg, Carl Jacob** 1961. //Turun linna ja sen restaurointi//​. Turku: Turun kaupunki. **Gardberg, Carl Jacob** 1961. //Turun linna ja sen restaurointi//​. Turku: Turun kaupunki.
 **Gardberg, C. J. & Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo. **Gardberg, C. J. & Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo.
-**Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. //​Muinaisuutemme jäljetSuomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. ​V+**Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. ​Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljetSuomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//​. ​Gaudeamus. ​
 **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund.  **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund. 
 **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa//. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti. **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa//. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti.
 **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala. **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala.
-**Nationalencyklopedin,​ borg**. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​borg (hämtad ​2016-03-10)  +**Nationalencyklopedin,​ borg**. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​borg (luettu 10.3.2016)  
-**Pohjolan-Pirhonen,​ Helge** 1973. //​Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna, 1973.+**Pohjolan-Pirhonen,​ Helge** 1973. //​Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna.
 **Sinisalo, Antero** 1986. //​Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta.// Pyhän Olavin kilta. **Sinisalo, Antero** 1986. //​Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta.// Pyhän Olavin kilta.
 **Steinby, Ann-Gerd** 1990. //​Kastelholm,​ kungligt slott//. Helsingfors:​ Söderström. **Steinby, Ann-Gerd** 1990. //​Kastelholm,​ kungligt slott//. Helsingfors:​ Söderström.
 **Stenius, Birgitta** 1973. //​Tavastehus slott som fästning och fängelse: byggnadsverksamheten under 1700- och 1800-talen///​Birgitta Stenius, Tavastehus: Delegationen för Tavastehus slott. **Stenius, Birgitta** 1973. //​Tavastehus slott som fästning och fängelse: byggnadsverksamheten under 1700- och 1800-talen///​Birgitta Stenius, Tavastehus: Delegationen för Tavastehus slott.
-**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Toim. V.-P. Suhonen. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki ​2011+**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. ​Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): ​//​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
-**Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//​. Helsinki: Museovirasto, 1994, Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.+**Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//​. Helsinki: Museovirasto,​ Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.
 **Taavitsainen,​ Jussi-Pekka** 1979. //Kuusiston linnan kaivauslöydöt:​ kaivauslöytöjen ja historiallisten lähteiden vertailua = Utgrävningsfynd från Kustö slott: en jämförelse mellan utgrävningsfynd och historiska källor//. Turun kaupungin historiallinen museo. Raportteja 3. **Taavitsainen,​ Jussi-Pekka** 1979. //Kuusiston linnan kaivauslöydöt:​ kaivauslöytöjen ja historiallisten lähteiden vertailua = Utgrävningsfynd från Kustö slott: en jämförelse mellan utgrävningsfynd och historiska källor//. Turun kaupungin historiallinen museo. Raportteja 3.
 **Uotila, Kari** 1998.// Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3.  **Uotila, Kari** 1998.// Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3. 
- 
  
  
wiki/keskiaikainen-linna.1490645504.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/27 23:11 / Helena Ranta