Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-linna

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:keskiaikainen-linna [2017/04/03 13:00]
Helena Ranta
wiki:keskiaikainen-linna [2020/10/20 18:03] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 8: Rivi 8:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Keskiajalla ​rakennettu ​ajanjakson linnoitusoppeja ja aatemaailmaa noudattanut ​harmaakivi-,​ tiili- tai puulinna +keskiajalla ​rakennettu harmaakivi-,​ tiili- tai puulinna
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
Rivi 16: Rivi 15:
 Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa. Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa.
  
-{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​350 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​+{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​450 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​
  
 Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä. Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä.
Rivi 23: Rivi 22:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-{{:​wiki:​linnavuori_vartiokylä2.jpg?​350 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))+{{:​wiki:​linnavuori_vartiokylä2.jpg?​450 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
  
 Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka. Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.
Rivi 47: Rivi 46:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne. Ks.[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 87. +Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne.  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
wiki/keskiaikainen-linna.1491213632.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/03 13:00 / Helena Ranta