Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-linna

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:keskiaikainen-linna [2019/02/05 16:12]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:keskiaikainen-linna [2023/01/30 16:08] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 13: Rivi 13:
 Keskiaika toi tullessaan omat linnoitustekniset ja -opilliset innovaationsa. Jo pelkästään muuraustaidon omaksuminen muutti linnojen ulkomuotoa merkittävästi verrattuna niitä edeltäviin kylmämuurattuihin muinaislinnoihin. Keskiaikaisissa linnoissa näkyy hyvin sisäänpäin vahvistuvan puolustuksen periaate. Linnat rakennettiin keskiajalla yleensä veden suojaan niemille tai saarille. Linnoja ei välttämättä enää sijoitettu ympäristöstään korkeammalle kohoaville kallioille tai mäille. Päämääränä oli saada etäisyyttä vihollisen piirityslaitteisiin. Linnat eristettiin ympäristöstään vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kiviestevarustuksilla. Vallihaudat olivat joko kuiva- tai vesihautoja. Ulkovarustusten jälkeen saavuttiin ensin esilinnaan ja vasta sitten päälinnaan. Esilinnoja saattoi olla peräkkäin tai vierekkäin useita. Turun, Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessä. Myös muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja.((Kuvauksen lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.)) Keskiaika toi tullessaan omat linnoitustekniset ja -opilliset innovaationsa. Jo pelkästään muuraustaidon omaksuminen muutti linnojen ulkomuotoa merkittävästi verrattuna niitä edeltäviin kylmämuurattuihin muinaislinnoihin. Keskiaikaisissa linnoissa näkyy hyvin sisäänpäin vahvistuvan puolustuksen periaate. Linnat rakennettiin keskiajalla yleensä veden suojaan niemille tai saarille. Linnoja ei välttämättä enää sijoitettu ympäristöstään korkeammalle kohoaville kallioille tai mäille. Päämääränä oli saada etäisyyttä vihollisen piirityslaitteisiin. Linnat eristettiin ympäristöstään vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kiviestevarustuksilla. Vallihaudat olivat joko kuiva- tai vesihautoja. Ulkovarustusten jälkeen saavuttiin ensin esilinnaan ja vasta sitten päälinnaan. Esilinnoja saattoi olla peräkkäin tai vierekkäin useita. Turun, Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessä. Myös muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja.((Kuvauksen lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
  
-Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ​ulkomuotoonn ​enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa.+Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ​ulkomuotoon ​enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa.
  
-{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​350 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​+{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​450 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​
  
 Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä. Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä.
Rivi 22: Rivi 22:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-{{:​wiki:​linnavuori_vartiokylä2.jpg?​350 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille. ((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))+{{:​wiki:​linnavuori_vartiokylä2.jpg?​450 |}}Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna,​ Liedon Vanhanlinnan Mäkilinna, Janakkalan Hakoisten Linnavuori, Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja ehkäpä myös Porvoon Linnamäen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200-luvuille.((Historian lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.))
  
 Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka. Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils Knutssonin (suom. Torkkeli Knuutinpoika) ja Novgorodin Aleksanteri Nevskin tavoittelema Itämeren herruus ja Suomen haltuunotto ovat säilyneet kiistakysymyksenä ja konfliktien lähtökohtana nykyaikaan saakka.
Rivi 46: Rivi 46:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne. Ks.[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 87. +Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne.  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
Rivi 58: Rivi 58:
 **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa//. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti. **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa//. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti.
 **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala. **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala.
-**Nationalencyklopedin,​ borg**. ​http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/borg (luettu 10.3.2016) ​+**Nationalencyklopedin,​ borg**. ​https://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​l%C3%A5ng/borg (luettu 10.3.2016) ​
 **Pohjolan-Pirhonen,​ Helge** 1973. //​Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna. **Pohjolan-Pirhonen,​ Helge** 1973. //​Olavinlinnan historialliset vaiheet//. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna.
 **Sinisalo, Antero** 1986. //​Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta.// Pyhän Olavin kilta. **Sinisalo, Antero** 1986. //​Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta.// Pyhän Olavin kilta.
wiki/keskiaikainen-linna.1549375961.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 16:12 / Helena Ranta