Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:keskiaikainen-linna

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:keskiaikainen-linna [2020/10/20 18:03]
Helena Ranta
wiki:keskiaikainen-linna [2020/10/20 18:03] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 15: Rivi 15:
 Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa. Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat,​ kehämuurilinnat ja kastellilinnat (esim. Turun linnan vanhin osa). 1300- ja 1400-luvuilla linnarakentamisen pääsuuntaukseksi tuli gotiikka. Linnoituksessa hyödynnettiin ns. flankeeraus- eli sivustatuliperiaatetta ja pohjakaavat muuttuivat samalla aiempaa monimuotoisimmiksi ​ (esim. Raasepori). Suomen keskiajan linnoja on kuitenkin mahdoton jakaa rakenteidensa perusteella selviin kronologisiin ryhmiin. Koko keskiajan käytössä olleissa kivilinnoissa on eri ajanjaksoille tyypillisiä rakenteita. Samat keskiaikaisen sodankäynnin edellyttämät puolustusvarustukselliset ratkaisut toistuvat kaikissa linnoissa kulloiseenkin rakennuspaikkaan sovellettuina. Valitut rakennusmateriaalit ja -paikat ovat vaikuttaneet linnojen lopulliseen ulkomuotoonn enemmän kuin rakennusajankohta. Kalkkilaastin käyttöönotto vähensi välillisesti rakennuspaikan vaikutusta kivilinnojen ulkomuotoon,​ mahdollistaen topografian uudenlaisen hyödyntämisen. Puun käyttö rajoitti puolestaan merkittävästi rakenteellisia ratkaisuja. Käytännössä jokainen linna oli loppujen lopuksi oma yksittäistapauksensa.
  
-{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​350 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​+{{:​wiki:​kajaanin_linna.jpg?​450 |}}Tänä päivänä Suomen kivilinnoista enemmän tai vähemmän raunioituneita ovat Kastelholma,​ Raasepori ja Kuusisto. Lisäksi Kajaanin rauniolinna lasketaan usein keskiaikaisten linnojen yhteyteen, vaikka se on perustettu vasta 1600-luvun alussa. Rauniolinnat ovat sellaisenaan arkeologista kulttuuriperintöä. Käytössä olevissa kivilinnoissa arkeologista kulttuuriperintöä löytyy linnapihoilta,​ muurien alta sekä niiden ulkopuoleltakin. ​   ​
  
 Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä. Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä,​ ja useat niistä ovat saaneet olla hylkäämisensä jälkeen rauhassa meidän päiviimme saakka. Puulinnojen arkeologisten tutkimusten myötä kuva keskiajan linnoistamme tulee huomattavasti tarkentumaan. Toisin kuin useimmat kivilinnat, puulinnat ovat kaikilta osiltaan arkeologista kulttuuriperintöä.
wiki/keskiaikainen-linna.1603206183.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2020/10/20 18:03 / Helena Ranta