Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kestolinnoite [2017/03/28 13:30]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
+++ wiki:kestolinnoite [2018/10/22 16:45]
Helena Ranta
@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 ===== Määritelmä =====
+Pysyviksi rakennettut varustukset
+===== Kuvaus =====
 Kestolinnoitteet ovat tavallisesti jo rauhan aikana pysyväksi rakennettuja varustuksia, joiden tekemiseen tarvitaan ammattitaitoisia rakentajia ja erityismateriaaleja kuten kiveä, betonia tai terästä
@@ Rivi 11: / Rivi 16: @@
-===== Kuvaus =====
+Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat betoniset ja kiviset [[wiki:taisteluhauta|taistelu-]] ja [[wiki:yhdyshauta|yhdyshaudat]], [[wiki:suojahuone|suojahuoneet]], tuli- ja [[wiki:tähystysasema|tähystysasemat]], [[wiki:louhittu-luola|luolat]], [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]], mittaus- ja tulenjohtoasemat sekä valoheitin- ja voimakoneasemat.
-Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat betoniset ja kiviset taistelu- ja yhdyshaudat, suojahuoneet, tuli- ja tähystysasemat, luolat, tykkipatterit, mittaus- ja tulenjohtoasemat sekä valoheitin- ja voimakoneasemat.
-Toisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat esimerkiksi teräsbetonista rakennetut pesäkkeet, ase- ja majoituskorsut, tulenjohtokorsut, tykkipatterit sekä kallioon louhitut majoitus ja varastoluolat.
+Toisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat esimerkiksi teräsbetonista rakennetut pesäkkeet, ase- ja majoitus[[wiki:korsu|korsut]], tulenjohtokorsut, [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]] sekä kallioon louhitut majoitus- ja varasto[[wiki:louhittu-luola|luolat]].
-Kestolinnoitteet ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologiasta kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta.
+Kestolinnoitteet ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologista kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta.
@@ Rivi 28: / Rivi 31: @@
 Ensimmäinen maailmansota kiihdytti linnoitustöitä Suomessa. Venäjä linnoitti sodan aikana sekä Suomenlahden että Suomen päätieverkoston täysin uudella periaatteella maastoon kätkien. Maanpäälle rakennetuista varustuksista siirryttiin maahan kaivettuihin ja kallioon louhittuihin taisteluhautoihin, joiden yhteydessä oli suojahuoneita, tähystysasemia ja konekiväärien tuliasemia. Linnoitteiden selustaan louhittiin suuria luolia ja tehtiin tykkipattereita. Linnoitteiden etumaastossa oli piikkilankaesteitä.
-Suomen itsenäisyyden ajan linnoitustyöt ― Karjalan Kannaksen poikki 1920- ja 30-luvuilla rakennettu Mannerheim-linja sekä toisen maailmansodan aikaiset lähes koko itärajan mittainen Salpa-linja ja Hankoniemen halki rakennettu Harparskog-linja ― edustavat 1900-luvun kansainvälistä linnoitustaitoa omaperäisenä sovellutuksena. Suomen linnoittamishistoria jatkui toisen maailmansodan jälkeen Porkkalan vuokra-alueella. Lisäksi monet rannikkolinnoitukset ovat edelleen Suomen puolustusvoimien käytössä.
+Suomen itsenäisyyden ajan linnoitustyöt – Karjalan Kannaksen poikki 1920- ja 30-luvuilla rakennettu Mannerheim-linja sekä toisen maailmansodan aikaiset lähes koko itärajan mittainen Salpa-linja ja Hankoniemen halki rakennettu Harparskog-linja – edustavat 1900-luvun kansainvälistä linnoitustaitoa omaperäisenä sovellutuksena. Suomen linnoittamishistoria jatkui toisen maailmansodan jälkeen Porkkalan vuokra-alueella. Lisäksi monet rannikkolinnoitukset ovat edelleen Suomen puolustusvoimien käytössä.
@@ Rivi 41: / Rivi 43: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
 ===== Lähteet =====
-**Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Helsinki. Otava.
+**Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Otava, Helsinki.
-**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012// . Museoviraston arkisto.
+**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo.
-**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.
+**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 ===== Muu kirjallisuus =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut