Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:kestolinnoite [2017/04/12 11:25] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:kestolinnoite [2022/08/30 10:17] Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Kestolinnoitteet ovat pysyviksi rakennettuja varustuksia. | + | Pysyviksi rakennetut varustukset |
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
- | Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat betoniset ja kiviset [[wiki:taisteluhauta|taistelu-]] ja [[wiki:yhdyshauta|yhdyshaudat]], [[wiki:suojahuone|suojahuoneet]], tuli- ja [[wiki:tähystysasema|tähystysasemat]], [[wiki:luola|luolat]], [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]], mittaus- ja tulenjohtoasemat sekä valoheitin- ja voimakoneasemat. | + | Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat betoniset ja kiviset [[wiki:taisteluhauta|taistelu-]] ja [[wiki:yhdyshauta|yhdyshaudat]], [[wiki:suojahuone|suojahuoneet]], tuli- ja [[wiki:tähystysasema|tähystysasemat]], [[wiki:louhittu-luola|luolat]], [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]], mittaus- ja tulenjohtoasemat sekä valoheitin- ja voimakoneasemat. |
- | Toisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat esimerkiksi teräsbetonista rakennetut pesäkkeet, ase- ja majoituskorsut, tulenjohtokorsut, [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]] sekä kallioon louhitut majoitus- ja varasto[[wiki:luola|luolat]]. | + | Toisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat esimerkiksi teräsbetonista rakennetut pesäkkeet, ase- ja majoitus[[wiki:korsu|korsut]], tulenjohtokorsut, [[wiki:tykkiasema|tykkipatterit]] sekä kallioon louhitut majoitus- ja varasto[[wiki:louhittu-luola|luolat]]. |
- | Kestolinnoitteet ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologiasta kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta. | + | Kestolinnoitteet ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologista kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta. |
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Krimin sota päätti monessakin mielessä varsinaisten linnoitusten rakentamisen Suomessa. Bastionilinnoituksille oli ominaista komeat muurit ja näyttävä arkkitehtuuri. Kaponierilinnoitustenkin oli tarkoitus näkyä vihollisen pelotukseksi. Toisaalta enää ei ollut kyseessä välimerenmaiden renessanssiin pohjautuneen ihannekaupungin suojaaminen, vaan raskaan tykistön tehokas sijoittaminen varuskunnan turvaksi. Krimin sodan aikana rakennetut tykkipatterit pyrittiin sulauttamaan ja kätkemään maisemaan. Linnoitukset muuttuivat synkiksi maakummuiksi, joiden tehtävän oli tarkoitus paljastua viholliselle vasta viimehetkellä. | + | Krimin sota päätti monessakin mielessä varsinaisten linnoitusten rakentamisen Suomessa. Bastionilinnoituksille oli ominaista komeat muurit ja näyttävä arkkitehtuuri. Kaponierilinnoitustenkin oli tarkoitus näkyä vihollisen pelotukseksi. Toisaalta enää ei ollut kyseessä välimerenmaiden renessanssiin pohjautuneen ihannekaupungin suojaaminen, vaan raskaan tykistön tehokas sijoittaminen varuskunnan turvaksi. Krimin sodan aikana rakennetut tykkipatterit pyrittiin sulauttamaan ja kätkemään maisemaan. Linnoitukset muuttuivat synkiksi maakummuiksi, joiden tehtävän oli tarkoitus paljastua viholliselle vasta viime hetkellä. |
Sodankäynnin kehittyessä 1800-luvun kuluessa havaittiin, että linnoitusvaruskunnat olivat tehottomia tykistön muututtua liikkuvaksi. Linnoitusvaruskuntien rakennuskausi päättyi, ja sotilasrakentamisen painopiste siirtyi kaupunkien tai taajamien ulkopuolella sijaitseviin linnoittamattomiin varuskuntiin. Uudenlaista varuskuntien rakennustapaa edellytti myös Venäjällä vuonna 1878 voimaan astunut yleinen asevelvollisuus. Venäjä perusti Suomeen 1900-luvun alussa toistakymmentä varuskuntaa. | Sodankäynnin kehittyessä 1800-luvun kuluessa havaittiin, että linnoitusvaruskunnat olivat tehottomia tykistön muututtua liikkuvaksi. Linnoitusvaruskuntien rakennuskausi päättyi, ja sotilasrakentamisen painopiste siirtyi kaupunkien tai taajamien ulkopuolella sijaitseviin linnoittamattomiin varuskuntiin. Uudenlaista varuskuntien rakennustapaa edellytti myös Venäjällä vuonna 1878 voimaan astunut yleinen asevelvollisuus. Venäjä perusti Suomeen 1900-luvun alussa toistakymmentä varuskuntaa. | ||
Rivi 43: | Rivi 43: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. | + | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
Rivi 49: | Rivi 49: | ||
**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | **Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | ||
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. | **Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. | ||
- | **Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. | + | **Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== |