Käyttäjän työkalut
wiki:kirkkomaa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:kirkkomaa [2017/05/02 15:47] Helena Ranta |
wiki:kirkkomaa [2020/10/20 18:33] (nykyinen) Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{:wiki:kirkkomaa_pielavesi.jpg?450|}} | {{:wiki:kirkkomaa_pielavesi.jpg?450|}} | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Hautaamiseen käytetty alue kirkon ympärillä | ||
| + | ympäristöstään erotettu kirkkoa ympäröivä alue | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Kirkkomaa (myös kirkkotarha) on [[wiki:kirkko|ks. kirkkorakennuksen]] ympärillä oleva rajattu ja pyhitetty alue, jonne on haudattu vainajia. Kirkkomaa on aidattu tai muutoin ympäristöstä selkeästi erotettu alue. Alueen rajaaminen on voitu tehdä kaivetulla ojalla tai kirkkomaata kiertäneellä aidalla. Aita voi olla kivistä ladottu tai muurattu kalkkilaastista ja kivestä. Perinteisesti aitoja on tehty myös puusta. Joissakin tapauksissa kyse voi olla kiviperustuksen päälle rakennetusta hirsiaidasta. Aitaamisella on konkreettisen rajaamisen lisäksi ollut symbolinen merkitys siunatun maan erottamiseksi sitä ympäröivästä maallisesta alueesta.((esim. Hiekkanen 2003: 155–160)) | + | Kirkkomaa (myös kirkkotarha) on [[wiki:kirkko|kirkkorakennuksen]] ympärillä oleva rajattu ja pyhitetty alue, jonne on haudattu vainajia. Kirkkomaa on aidattu tai muutoin ympäristöstä selkeästi erotettu alue. Alue on voitu rajata ojalla tai kirkkomaata kiertäneellä aidalla. Aitoja on mm. ladottu kivistä tai muurattu kalkkilaastista ja kivestä. Perinteisesti aitoja on tehty myös puusta. Joissakin tapauksissa kyse voi olla kiviperustuksen päälle rakennetusta hirsiaidasta. Aitaamisella on konkreettisen rajaamisen lisäksi ollut symbolinen merkitys siunatun maan erottamiseksi sitä ympäröivästä maallisesta alueesta.((esim. Hiekkanen 2003: 155–160)) |
| Aidassa on ollut vähintään yksi, mutta yleensä useampia kulkuaukkoja eli portteja. Aukkona on voinut toimia aitaan tehty katettu tai kattamaton porttirakennelma tai esimerkiksi kellotapulin läpikuljettava pohjakerros. Aluetta kiertävä aita on ollut muodoltaan yleensä säännöllisen suorakulmainen ja se on rajannut alkuperäiseltä pinta-alaltaan varsin suppeaa kirkkomaata.((esim. Hiekkanen 2003: 161)) | Aidassa on ollut vähintään yksi, mutta yleensä useampia kulkuaukkoja eli portteja. Aukkona on voinut toimia aitaan tehty katettu tai kattamaton porttirakennelma tai esimerkiksi kellotapulin läpikuljettava pohjakerros. Aluetta kiertävä aita on ollut muodoltaan yleensä säännöllisen suorakulmainen ja se on rajannut alkuperäiseltä pinta-alaltaan varsin suppeaa kirkkomaata.((esim. Hiekkanen 2003: 161)) | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| 1600-luvulta lähtien rakennettiin kirkkomaille talon omia tai kylän yhteisiä, maanalaisilla hautakellareilla varustettuja salvos- tai muurihautoja sekä luonnonkivistä tai tiilistä muurattuja hautakappeleita. Viimeistään 1700-luvulla ryhdyttiin rakentamaan erillisiä luuhuoneita tai -kamareita. Niihin sijoitettiin uusia hautoja kaivettaessa löytyneitä aikaisemmin haudattujen vainajien lahoamattomia luita. Näitä luuhuoneita saatettiin paikoitellen käyttää myös talvihautoina.((Hiekkanen 2003: 161–166; Wirkkala 1945: 9–10)) | 1600-luvulta lähtien rakennettiin kirkkomaille talon omia tai kylän yhteisiä, maanalaisilla hautakellareilla varustettuja salvos- tai muurihautoja sekä luonnonkivistä tai tiilistä muurattuja hautakappeleita. Viimeistään 1700-luvulla ryhdyttiin rakentamaan erillisiä luuhuoneita tai -kamareita. Niihin sijoitettiin uusia hautoja kaivettaessa löytyneitä aikaisemmin haudattujen vainajien lahoamattomia luita. Näitä luuhuoneita saatettiin paikoitellen käyttää myös talvihautoina.((Hiekkanen 2003: 161–166; Wirkkala 1945: 9–10)) | ||
| - | Käytöstä poistuneen kirkkomaan voi tunnistaa aidasta, mahdollisista hauta- tai muistomerkeistä, kirkon jäännöksistä ja muista rakenteista sekä maasta löytyvistä esine- ja luulöydöistä. Arkeologisten havaintojen lisäksi kokonaan autioituneiden kirkkomaiden tunnistamisesta voi hyödyntää historiallisia karttoja, asiakirjalähteitä, kirkollisia paikannimiä ja perimätietoa. | + | {{ :wiki:kiviaita_rauniokirkko.jpg?250|}}Käytöstä poistuneen kirkkomaan voi tunnistaa aidasta, mahdollisista hauta- tai muistomerkeistä, kirkon jäännöksistä ja muista rakenteista sekä maasta löytyvistä esine- ja luulöydöistä. Arkeologisten havaintojen lisäksi kokonaan autioituneiden kirkkomaiden tunnistamisesta voi hyödyntää historiallisia karttoja, asiakirjalähteitä, kirkollisia paikannimiä ja perimätietoa. |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| Vähintään noin sata vuotta sitten aktiivisesta hautauskäytöstä pois jääneet kirkkotarhat ja hautausmaat vanhoine muistomerkkeineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rauhoitus koskee myös kirkkomaahan liittyviä rakennuksia ja rakenteita, esim. aitoja. | Vähintään noin sata vuotta sitten aktiivisesta hautauskäytöstä pois jääneet kirkkotarhat ja hautausmaat vanhoine muistomerkkeineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rauhoitus koskee myös kirkkomaahan liittyviä rakennuksia ja rakenteita, esim. aitoja. | ||
| - | Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 75. | + | Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 75. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kirkkomaa.1493729240.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/02 15:47 / Helena Ranta