Käyttäjän työkalut
wiki:kiuas
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kiuas [2017/05/05 09:18] Helena Ranta |
wiki:kiuas [2019/02/05 16:15] Helena Ranta [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Mäkituvan, saunan, riihen tai savupirtin yms. tulisijamainen tai uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma. | + | lämmitykseen käytettävä tulisija, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa saattaa erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä), jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla vähän palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta, jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38)) | Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa saattaa erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä), jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla vähän palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta, jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38)) | ||
| Rivi 41: | Rivi 40: | ||
| **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | ||
| **Rosendahl, Ulrika & Salonen Anna-Maria** 2015. Mankbyn riihi – Kuninkaankartanon pitkäaikainen tuotantorakennus. //SKAS// 3/2015: 14–22. | **Rosendahl, Ulrika & Salonen Anna-Maria** 2015. Mankbyn riihi – Kuninkaankartanon pitkäaikainen tuotantorakennus. //SKAS// 3/2015: 14–22. | ||
| - | **Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Abo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto//. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Arkeologia. | + | **Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto.// Väitöskirja. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Arkeologia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1 |
| **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla//. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 32: 66–85. Kellastupa, Helsinki. | **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla//. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 32: 66–85. Kellastupa, Helsinki. | ||
| **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. | ||
wiki/kiuas.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/14 11:04 / Helena Ranta