Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kiuas

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kiuas [2017/05/05 09:20]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:kiuas [2022/12/14 11:04] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 6: Rivi 6:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Mäkituvan, saunan, riihen tai savupirtin yms. tulisijamainen tai uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma+lämmitykseen käytettävä tulisija, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa saattaa ​erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä),​ jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla vähän palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta,​ jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38))  ​+Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa voi erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä),​ jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla vähän palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta,​ jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38))  ​
  
 Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen,​ jolla se on korotettu ylös lattianpinnasta. Kiukaan seinät on saatettu muurata umpinaiseksi ja sen rakenteessa on voitu käyttää kivien lisäksi tiiltä.((Seppänen 2012: 712–713; Mikkanen 2015: 53–58)) Tällöin vain kiukaan laki on jäänyt avonaiseksi. Tällaisen romahtaneen kiuasuunin erottaminen umpilakisesta uunista on vaikeaa. ​   Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen,​ jolla se on korotettu ylös lattianpinnasta. Kiukaan seinät on saatettu muurata umpinaiseksi ja sen rakenteessa on voitu käyttää kivien lisäksi tiiltä.((Seppänen 2012: 712–713; Mikkanen 2015: 53–58)) Tällöin vain kiukaan laki on jäänyt avonaiseksi. Tällaisen romahtaneen kiuasuunin erottaminen umpilakisesta uunista on vaikeaa. ​  
Rivi 17: Rivi 16:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Arkeologisesti kiuasuuneja on tutkittu melko vähän, mutta kansatieteellisten tutkimusten mukaan kiuas on yleistynyt aluksi savupirttien uunina. Savupirtti on pyöröhirsistä rakennettu yksihuoneinen asuinrakennus. Kielitieteen perusteella on päätelty, että pirttiin on kuulunut luukkuakkuna,​ josta huoneeseen on saatu valoa, sekä räppänä ylhäällä seinässä, josta kiukaan savu on poistunut. Pirttiin on voitu myös rakentaa katolle lakeistorvi,​ jota pitkin savu poistuu huoneesta välikattoon tai ulos.((Vuorela 1975: 304–305)) Kansatieteellisten tutkimusten mukaan Länsi-Suomessa on aluksi käytetty pirttien tulisijana matalaa liedetöntä kiuasta. Se on todennäköisesti rakennettu suoraan maanpinnalle. Kiuasuunin on ajateltu olleen aluksi vain huoneen lämmittämiseen tarkoitettu tulisija, ja sen lisäksi on käytetty ​ruoanlaittoon ​muita tulisijoja, kuten liesiä ja umpilakisia ulkouuneja.((Vuorela 1975: 316–317; Korhonen 2006: 93; Mikkanen 2015: 32–36; Seppänen 2012: 711–713)) ​+Arkeologisesti kiuasuuneja on tutkittu melko vähän, mutta kansatieteellisten tutkimusten mukaan kiuas on yleistynyt aluksi savupirttien uunina. Savupirtti on pyöröhirsistä rakennettu yksihuoneinen asuinrakennus. Kielitieteen perusteella on päätelty, että pirttiin on kuulunut luukkuakkuna,​ josta huoneeseen on saatu valoa, sekä räppänä ylhäällä seinässä, josta kiukaan savu on poistunut. Pirttiin on voitu myös rakentaa katolle lakeistorvi,​ jota pitkin savu poistuu huoneesta välikattoon tai ulos.((Vuorela 1975: 304–305)) Kansatieteellisten tutkimusten mukaan Länsi-Suomessa on aluksi käytetty pirttien tulisijana matalaa liedetöntä kiuasta. Se on todennäköisesti rakennettu suoraan maanpinnalle. Kiuasuunin on ajateltu olleen aluksi vain huoneen lämmittämiseen tarkoitettu tulisija, ja sen lisäksi ​ruoanlaittoon ​on käytetty muita tulisijoja, kuten liesiä ja umpilakisia ulkouuneja.((Vuorela 1975: 316–317; Korhonen 2006: 93; Mikkanen 2015: 32–36; Seppänen 2012: 711–713)) ​
  
 Kiukaan rakenne on melko yksinkertainen. Vanhimmat kiukaat on rakennettu luonnonkivistä latomalla, joten niissä ei ole muurattuja osia. Kiukaan sivut eli tulipesän seinät ladotaan suoraseinäisistä kivistä tai laakakivistä,​ jotta ne voidaan asettaa tiiviisti toisiinsa kiinni. Seinustoissa käytetään pehmeän kivilajin kiviä, koska ne sitovat hyvin lämpöä ja kestävät kuumuutta. Tulipesän pohja voidaan tehdä mukulakivistä. Uunin katto eli laki tehdään salvaamalla eli latomalla kiilamaiseksi lohkotut kivet holvin muotoon. Kivet ladotaan tulipesän kattoon niin tiiviisti, että muurauslaastia ei tarvita, ja savu pääsee nousemaan suoraan kivien lomasta ylös. Tulipesän holvin kivien tarkoitus on kannatella uunin laelle ladottuja kiuas- eli teräkiviä. Kiukaassa lämpö varautuu uunin tulipesän lisäksi uunin laelle kasattuihin kiviin. Kiukaan suu voidaan tehdä kahdella tavalla: nostamalla uunin suuaukon eteen otsakivi, tai holvaamalla se pienemmistä kivistä.((Mikkanen 2015: 32–36; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38))  Kiukaan rakenne on melko yksinkertainen. Vanhimmat kiukaat on rakennettu luonnonkivistä latomalla, joten niissä ei ole muurattuja osia. Kiukaan sivut eli tulipesän seinät ladotaan suoraseinäisistä kivistä tai laakakivistä,​ jotta ne voidaan asettaa tiiviisti toisiinsa kiinni. Seinustoissa käytetään pehmeän kivilajin kiviä, koska ne sitovat hyvin lämpöä ja kestävät kuumuutta. Tulipesän pohja voidaan tehdä mukulakivistä. Uunin katto eli laki tehdään salvaamalla eli latomalla kiilamaiseksi lohkotut kivet holvin muotoon. Kivet ladotaan tulipesän kattoon niin tiiviisti, että muurauslaastia ei tarvita, ja savu pääsee nousemaan suoraan kivien lomasta ylös. Tulipesän holvin kivien tarkoitus on kannatella uunin laelle ladottuja kiuas- eli teräkiviä. Kiukaassa lämpö varautuu uunin tulipesän lisäksi uunin laelle kasattuihin kiviin. Kiukaan suu voidaan tehdä kahdella tavalla: nostamalla uunin suuaukon eteen otsakivi, tai holvaamalla se pienemmistä kivistä.((Mikkanen 2015: 32–36; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38)) 
Rivi 34: Rivi 33:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 112.  +Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Korhonen, Teppo** 2006. Talonpoikaistalo keskiajalla ja uuden ajan alussa. Julkaisussa //​Suomalaisen arjen historia// 1. Savupirttien Suomi: 92–105. Weilin+Göös 2008. 3. painos **Korhonen, Teppo** 2006. Talonpoikaistalo keskiajalla ja uuden ajan alussa. Julkaisussa //​Suomalaisen arjen historia// 1. Savupirttien Suomi: 92–105. Weilin+Göös 2008. 3. painos
wiki/kiuas.1493965232.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/05 09:20 / Helena Ranta