Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kivikautinen-asuinpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2016/07/21 15:14]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2019/02/05 16:16] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivikautisella asuinpaikalla tarkoitetaan yleensä pyyntiväestön käyttämää asuin- tai leiripaikkaajoka voi olla joko kiinteä perusleiri tai liikkuvaan elämänmuotoon kuuluva tilapäinen asuinpaikka. ​+paikkajolla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä.+Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä.((Huurre 1990))
  
-Myöhemmin kivikaudellakarjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli käytössä niittyalueita ​laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen.+Myöhemmin kivikaudella karjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli  ​niittyjä karjan ​laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen.
  
-Tavallisin kivikautisen asuinpaikan tuntomerkki ovat paikalta saadut löydöt. Kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerroksessa on yleensä jonkin verran asuinpaikan toiminnoissa syntynyttä jätettä ja asukkailta paikalle jääneitä esineitä. Tavallisimpia työstöjätteitä ovat erilaiset kivimateriaalit,​ kuten kvartsi-, pii-, porfyyri- ja liuskeiskokset. Palaneet luun palat ovat myös tavallisia löytöjä kivikautisella asuinpaikalla. Keramiikan käyttöön oton myötä ​asuinpaikkalöytöinä ​varsin tavallisia alkavat olla myös saviastian palat. Löytömateriaalia saattaa tulla esiin tarkoituksella tehdystä koekuopasta,​ mutta varsin tavallisesti myös maan pinnan rikkoonnuttua muulla tavalla. Usein kivikautinen asuinpaikka paljastuu peltoalueelta,​ metsänuudistusalueelta tai vaikka hiekkakuopan rikottua asuinpaikkakerrosta.+Tavallisin kivikautisen asuinpaikan tuntomerkki ovat paikalta saadut löydöt. Kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerroksessa on yleensä jonkin verran asuinpaikan toiminnoissa syntynyttä jätettä ja asukkailta paikalle jääneitä esineitä. Tavallisimpia työstöjätteitä ovat erilaiset kivimateriaalit,​ kuten kvartsi-, pii-, porfyyri- ja liuskeiskokset. Palaneet luun palat ovat myös tavallisia löytöjä kivikautisella asuinpaikalla. Keramiikan käyttöön oton myötä varsin tavallisia ​asuinpaikkalöytöjä ​alkavat olla myös saviastian palat. Löytömateriaalia saattaa tulla esiin tarkoituksella tehdystä koekuopasta,​ mutta varsin tavallisesti myös maan pinnan rikkoonnuttua muulla tavalla. Usein kivikautinen asuinpaikka paljastuu peltoalueelta,​ metsänuudistusalueelta tai vaikka hiekkakuopan rikottua asuinpaikkakerrosta.
  
-Yhdessä jätemateriaalin ja esineiden kanssa kivikautisen asuinpaikan maaperä muodostaa ns. kulttuurikerroksen,​ joka voi joskus olla voimakkaastikin asuinpaikan eri aktiviteettien värjäämää ​sisältäen ​tavallisesti myös runsaasti pieniä hiilipartikkeleita merkkinä tulenpidosta ​paikalla. Todennäköisesti kulttuurikerroksen eli likamaan joskus ”rasvainen” koostumus johtuu asuinpaikalla käsitellyistä ja sinne maatuneista orgaanisista aineista, kuten ruoantähteistä,​ ulosteista ja erilaisista työstöjätteistä. Joillakin kohteilla kulttuurikerroksen voi havaita koekairauksessa,​ lapionpistossa,​ tienleikkauksessa tai vaikkapa hiekkakuopan seinämässä. ​+Yhdessä jätemateriaalin ja esineiden kanssa kivikautisen asuinpaikan maaperä muodostaa ns. kulttuurikerroksen,​ joka voi joskus olla voimakkaastikin asuinpaikan eri aktiviteettien värjäämää. Se  sisältää ​tavallisesti myös runsaasti pieniä hiilipartikkeleita merkkinä tulenpidosta. Todennäköisesti kulttuurikerroksen eli likamaan joskus ”rasvainen” koostumus johtuu asuinpaikalla käsitellyistä ja sinne maatuneista orgaanisista aineista, kuten ruoantähteistä,​ ulosteista ja erilaisista työstöjätteistä. Joillakin kohteilla kulttuurikerroksen voi havaita koekairauksessa,​ lapionpistossa,​ tienleikkauksessa tai vaikkapa hiekkakuopan seinämässä. ​
  
-Kulttuurikerroksen lisäksi kivikautisella asuinpaikalla on joskus ​kiinteiksi luokiteltavia ​rakenteita, näistä ​tavallisimpia asumuksen pohjat, tulisijat ja haudat. Asumuksen pohja voi erottua arkeologisella kaivauksella likamaa-alueena ja löytöjen keskittymänä esimerkiksi tulisijan ympärille. Suomesta tunnetaan kuitenkin useita ​satoja ​vielä maan pinnallekin näkyvää [[wiki:​asumuspainanne|asumuspainannetta]],​ jotka ovat osittain maahan kaivetun asumuksen pohjia. Tällaiset asumuspainanteet ovat yleensä 6–10 metriä halkaisijaltaan,​ mutta suurempia ja pienempiä tunnetaan myös. Asumuspainanteita on eniten ​Pohjanmaan ​muinaisella rannikkoseudulla suurten jokien vanhoilla ​suualueilla.+Kulttuurikerroksen lisäksi kivikautisella asuinpaikalla on joskus ​kiinteitä ​rakenteita. Näistä ​tavallisimpia ​ovat asumuksen pohjat, tulisijat ja haudat. Asumuksen pohja voi erottua arkeologisella kaivauksella likamaa-alueena ja löytöjen keskittymänä esimerkiksi tulisijan ympärille. Suomesta tunnetaan kuitenkin useita ​tuhansia ​vielä maan pinnallekin näkyvää [[wiki:​asumuspainanne|asumuspainannetta]],​ jotka ovat osittain maahan kaivetun asumuksen pohjia. Tällaiset asumuspainanteet ovat yleensä 6–10 metriä halkaisijaltaan,​ mutta suurempia ja pienempiä tunnetaan myös. Asumuspainanteita on eniten ​Pohjanlahden  ​muinaisella rannikkoseudulla suurten jokien vanhoilla ​suistoalueilla.((Mökkönen 2011))
  
 Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet,​ joissa kiviä on käytetty varaamaan lämpöä kiukaan tapaan. Joskus kuoppalieden kuoppa on nykyäänkin vielä näkyvissä maan pinnalle. Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet,​ joissa kiviä on käytetty varaamaan lämpöä kiukaan tapaan. Joskus kuoppalieden kuoppa on nykyäänkin vielä näkyvissä maan pinnalle.
 +
 +Suurimmilla asuinpaikoilla (Vantaa Jönsas, Simo Tainiaro) on jo esikeraamisessa ja erityisesti kampakeraamisessa vaiheessa myös ruumishautoja,​ yleensä [[wiki:​punamultahauta|punamultahautoja]],​ tai kokonaisia kalmistoja (esim. Laukaa Hartikka, Taipalsaari Vaateranta). Käytäntö on jatkunut nuorakeraamiseen kulttuurivaiheeseen saakka (Vantaa Jönsas).
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Kivikautisia asuinpaikkoja on saatettu käyttää satojen vuosien ajan. Yleensä kuitenkin oletetaan, että asuinpaikka on ollut kerrallaan käytössä vain lyhyehkön ajan ja hyvälle pyyntipaikalle on palattu aina uudestaan. ​Kuitenkin asumuspainanteiden indikoimat ​kuoppatalot ovat niin suuritöisiä kiinteitä rakenteita, että voidaan olettaa niiden olleen pidempiaikaisia asumuksia.+Kivikautisia asuinpaikkoja on saatettu käyttää satojen vuosien ajan. Yleensä kuitenkin oletetaan, että asuinpaikka on ollut kerrallaan käytössä vain lyhyehkön ajan ja hyvälle pyyntipaikalle on palattu aina uudestaan. ​Asumuspainanteiden ilmentämät ​kuoppatalot ovat kuitenkin ​niin suuritöisiä kiinteitä rakenteita, että voidaan olettaa niiden olleen pidempiaikaisia asumuksia.
  
  
Rivi 38: Rivi 40:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Kivikautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain ​suojelemia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Kivikautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Ailio, Julius. 1909**. //Die Steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finland// I–II. Helsingfors. 
- 
 **Huurre, Matti** 1990. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​ (4. painos). Otava. Helsinki. **Huurre, Matti** 1990. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​ (4. painos). Otava. Helsinki.
- 
 **Mökkönen,​ Teemu** 2011. //Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia//​ (4000–2000 calBC). Changes in ground plan, site location, and degree of sedentism. Helsinki. **Mökkönen,​ Teemu** 2011. //Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia//​ (4000–2000 calBC). Changes in ground plan, site location, and degree of sedentism. Helsinki.
  
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
- +**Ailio, Julius. 1909**. //Die Steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finland// I–II. Helsingfors.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/kivikautinen-asuinpaikka.1469103240.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/07/21 15:14 / Helena Ranta