Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kivikompassi [2016/05/17 09:17]
Helena Ranta
+++ wiki:kivikompassi [2020/10/20 18:35] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ====== Kivikompassi ======
 {{:wiki:kuva10.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Kompassikiveys (ruots. //kompassros, -or//) on merensaaristossa kallioille ladottu kiveys, jossa on pää- ja väli-ilmansuuntien mukaisesti asetetut haarat. Haarat vastaavat kompassin piiruja.
+merensaaristossa kalliolle tai maanpinnalle ilmansuuntien mukaisesti tehty kivilatomus
 ===== Kuvaus =====
 Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiä, joissa on 8, 16 tai 32 pää- ja väli-ilmansuuntien suuntaista kivistä ladottua haaraa. Kompassin keskustassa oleva kivi on usein muita suurempi.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Kivikompassit näyttävät liittyvän sekä kalastuspaikkoihin (etenkin Merenkurkussa) että rantautumispaikkoihin kuten satamapaikkoihin. Kompassikuvioita tunnetaan myös kallioon hakattuina kalastus- ja rantautumispaikkojen yhteydessä.
+Kivikompassit näyttävät liittyvän sekä kalastuspaikkoihin (etenkin Merenkurkussa) että rantautumispaikkoihin kuten [[wiki:satama|satamapaikkoihin]]. Kompassikuvioita tunnetaan myös kallioon hakattuina [[wiki:kalastuspaikka|kalastus- ja rantautumispaikkojen]] yhteydessä.
 Kompassikuvion samankaltaisuus alusten kompassien kanssa on ilmeinen. Kehän osajako palautuu keskiaikaiseen 32-osaiseen piirujakoon, jota käytettiin suunnanmäärityksessä astejaon rinnalla vielä 1900-luvulla. Kiveysten ja kompassien osajakojen samankaltaisuuden perusteella onkin oletettu, että kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa.
@@ Rivi 14: / Rivi 18: @@
 Kompassikiveysten tulkintalinjoja on ollut ainakin kaksi.
-(1). Alusten kompassien epätarkkuuden kompensointi. Viimeistään 1500-luvulla oli saatu tuta, että magneettinen deklinaatio eli eranto oli paikoin suureksi haitaksi alusten turvalliselle ohjailulle Suomen rannikolla. Deklinaation korjaamiseksi käytettiin 1600-luvulle asti kiinteitä korjauksia, ja on ajateltavissa, että deklinaatio olisi ainakin likimääräisesti osoitettu satamapaikalla kivisessä kompassikuviossa. Kuvion suunnan on tällöin täytynyt olla orientoitu ensisijaisesti napapohjoisen mukaisesti((Tuovinen 2001)).
+(1). Alusten kompassien epätarkkuuden kompensointi. Viimeistään 1500-luvulla oli todettu, että magneettinen deklinaatio eli eranto oli paikoin suureksi haitaksi alusten turvalliselle ohjailulle Suomen rannikolla. Deklinaation korjaamiseksi käytettiin 1600-luvulle asti kiinteitä korjauksia, ja on ajateltavissa, että deklinaatio olisi ainakin likimääräisesti osoitettu satamapaikalla kivisessä kompassikuviossa. Kuvion on tällöin täytynyt olla suunnattu ensisijaisesti napapohjoisen mukaisesti((Tuovinen 2001)).
-(2). Näköhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittaminen maista merelle((West //et al//. 2009)).
+(2). Näköhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittaminen maista merelle((West et al. 2009)).
 ===== Ajoitus =====
--luvulta 1700-luvulle((West //et al//. 2009; Broadbent 2006; Tuovinen 2001)).
+-luvulta 1700-luvulle((West et al. 2009; Broadbent 2006; Tuovinen 2001)).
 ===== Levintä =====
 Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan ja länsirannikon saaristoista. Useimmat sijaitsevat Merenkurkun saarilla.
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään sata vuotta vanhat kivikompassit ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä.
+Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kivikompassit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 110.
 ===== Lähteet =====
-Broadbent, Noel D. 2006. The search for a past: the prehistory of the indigenous Saami in northern coastal Sweden.  Herva, Vesa-Pekka (toim.) 2006.  People, material culture and environment in the north: proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18-23 August 2004: 13-25. Studia humaniora ouluensia 1. Oulu.
+**Broadbent, Noel D.** 2006. The search for a past: the prehistory of the indigenous Saami in northern coastal Sweden. Julkaisussa Herva, Vesa-Pekka (toim.): //People, material culture and environment in the north//: proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18-23 August 2004. Studia humaniora ouluensia 1: 13–25. Oulu.
-Tuovinen, Tapani 2001. Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi 1994-1997. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa.
+**Tuovinen, Tapani** 2001. //Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi 1994–1997//. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa.
-West, Kurt A. & Sjöberg, Rabbe & Nieminen, Runar 2009. Stenkompassernas ålder i Österbottens kustlandskap. Arkeologi i norr 11: 181–194.
+**West, Kurt A. & Sjöberg, Rabbe & Nieminen, Runar** 2009. Stenkompassernas ålder i Österbottens kustlandskap. //Arkeologi i norr// 11: 181–194.
 ===== Muu kirjallisuus =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut