Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:kivikompassi [2017/03/24 22:33] Helena Ranta [Ajoitus] |
wiki:kivikompassi [2020/10/20 18:35] (nykyinen) Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
====== Kivikompassi ====== | ====== Kivikompassi ====== | ||
{{:wiki:kuva10.jpg?450|}} | {{:wiki:kuva10.jpg?450|}} | ||
+ | |||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Merensaaristossa kallioille ladottu kiveys, jossa on pää- ja väli-ilmansuuntien mukaisesti asetetut haarat. | + | |
+ | merensaaristossa kalliolle tai maanpinnalle ilmansuuntien mukaisesti tehty kivilatomus | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiä, joissa on 8, 16 tai 32 pää- ja väli-ilmansuuntien suuntaista kivistä ladottua haaraa. Kompassin keskustassa oleva kivi on usein muita suurempi. | Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiä, joissa on 8, 16 tai 32 pää- ja väli-ilmansuuntien suuntaista kivistä ladottua haaraa. Kompassin keskustassa oleva kivi on usein muita suurempi. | ||
+ | |||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Kivikompassit näyttävät liittyvän sekä kalastuspaikkoihin (etenkin Merenkurkussa) että rantautumispaikkoihin kuten satamapaikkoihin. Kompassikuvioita tunnetaan myös kallioon hakattuina kalastus- ja rantautumispaikkojen yhteydessä. | + | |
+ | Kivikompassit näyttävät liittyvän sekä kalastuspaikkoihin (etenkin Merenkurkussa) että rantautumispaikkoihin kuten [[wiki:satama|satamapaikkoihin]]. Kompassikuvioita tunnetaan myös kallioon hakattuina [[wiki:kalastuspaikka|kalastus- ja rantautumispaikkojen]] yhteydessä. | ||
Kompassikuvion samankaltaisuus alusten kompassien kanssa on ilmeinen. Kehän osajako palautuu keskiaikaiseen 32-osaiseen piirujakoon, jota käytettiin suunnanmäärityksessä astejaon rinnalla vielä 1900-luvulla. Kiveysten ja kompassien osajakojen samankaltaisuuden perusteella onkin oletettu, että kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa. | Kompassikuvion samankaltaisuus alusten kompassien kanssa on ilmeinen. Kehän osajako palautuu keskiaikaiseen 32-osaiseen piirujakoon, jota käytettiin suunnanmäärityksessä astejaon rinnalla vielä 1900-luvulla. Kiveysten ja kompassien osajakojen samankaltaisuuden perusteella onkin oletettu, että kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa. | ||
Rivi 14: | Rivi 18: | ||
Kompassikiveysten tulkintalinjoja on ollut ainakin kaksi. | Kompassikiveysten tulkintalinjoja on ollut ainakin kaksi. | ||
- | (1). Alusten kompassien epätarkkuuden kompensointi. Viimeistään 1500-luvulla oli saatu tuta, että magneettinen deklinaatio eli eranto oli paikoin suureksi haitaksi alusten turvalliselle ohjailulle Suomen rannikolla. Deklinaation korjaamiseksi käytettiin 1600-luvulle asti kiinteitä korjauksia, ja on ajateltavissa, että deklinaatio olisi ainakin likimääräisesti osoitettu satamapaikalla kivisessä kompassikuviossa. Kuvion suunnan on tällöin täytynyt olla orientoitu ensisijaisesti napapohjoisen mukaisesti((Tuovinen 2001)). | + | (1). Alusten kompassien epätarkkuuden kompensointi. Viimeistään 1500-luvulla oli todettu, että magneettinen deklinaatio eli eranto oli paikoin suureksi haitaksi alusten turvalliselle ohjailulle Suomen rannikolla. Deklinaation korjaamiseksi käytettiin 1600-luvulle asti kiinteitä korjauksia, ja on ajateltavissa, että deklinaatio olisi ainakin likimääräisesti osoitettu satamapaikalla kivisessä kompassikuviossa. Kuvion on tällöin täytynyt olla suunnattu ensisijaisesti napapohjoisen mukaisesti((Tuovinen 2001)). |
(2). Näköhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittaminen maista merelle((West et al. 2009)). | (2). Näköhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittaminen maista merelle((West et al. 2009)). | ||
Rivi 20: | Rivi 24: | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
1400-luvulta 1700-luvulle((West et al. 2009; Broadbent 2006; Tuovinen 2001)). | 1400-luvulta 1700-luvulle((West et al. 2009; Broadbent 2006; Tuovinen 2001)). | ||
+ | |||
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan ja länsirannikon saaristoista. Useimmat sijaitsevat Merenkurkun saarilla. | Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan ja länsirannikon saaristoista. Useimmat sijaitsevat Merenkurkun saarilla. | ||
+ | |||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kivikompassit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 110]]. | + | |
+ | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kivikompassit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 110. | ||
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | **Broadbent, Noel D.** 2006. The search for a past: the prehistory of the indigenous Saami in northern coastal Sweden. Herva, Vesa-Pekka (toim.): //People, material culture and environment in the north//: proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18-23 August 2004: 13-25. Studia humaniora ouluensia 1. Oulu. | + | **Broadbent, Noel D.** 2006. The search for a past: the prehistory of the indigenous Saami in northern coastal Sweden. Julkaisussa Herva, Vesa-Pekka (toim.): //People, material culture and environment in the north//: proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18-23 August 2004. Studia humaniora ouluensia 1: 13–25. Oulu. |
- | **Tuovinen, Tapani** 2001. //Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi 1994-1997//. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa. | + | **Tuovinen, Tapani** 2001. //Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi 1994–1997//. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa. |
**West, Kurt A. & Sjöberg, Rabbe & Nieminen, Runar** 2009. Stenkompassernas ålder i Österbottens kustlandskap. //Arkeologi i norr// 11: 181–194. | **West, Kurt A. & Sjöberg, Rabbe & Nieminen, Runar** 2009. Stenkompassernas ålder i Österbottens kustlandskap. //Arkeologi i norr// 11: 181–194. | ||