Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:konekivääriasema [2016/08/26 12:05]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
+++ wiki:konekivääriasema [2020/10/19 11:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ===== Määritelmä =====
-Konekiväärin tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite.
+konekiväärin tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite
 ===== Kuvaus =====
-Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua taisteluhaudoissa olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.
+Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua [[wiki:taisteluhauta|taisteluhaudoissa]] olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusasemiin rakennettiin katettuja, tykkitulen kestäviä konekiväärin tuliasemia. Konekivääriasemat olivat joko maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja. Asemat tuettiin muuratuilla kivillä ja betonilla ja niihin rakennettiin usein myös teräspalkeilla tuettu betonikatto. Pohjakaavaltaan betonista valetut ja kivestä muuratut konekivääriasemat olivat nelikulmioita. Torjuntasuunnan puoleinen seinä on usein muodoltaan kaareva tai suora ja siinä oli.   sektorimaisesti ulospäin laajeneva ampuma‐aukko. Ampuma‐aukon alapuolella sisäseinän juuressa on syvennys konekiväärin jalustan tukijaloille. Konekivääriasemat olivat joko takaa täysin avoimia tai takaseinällisiä.((Lagerstedt 2014: 17–18.))
+Ensimmäisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat kaivettiin maahan. Avonainen konekivääriasema oli taisteluhaudan reunalla sijaitseva syvennys, jonka keskellä oli yleensä maasta rakennettu kumpu, jolle konekivääri asetettiin. Katetut kenttälinnoitetut konekivääriasemat oli tuettu hirsillä mutta joissakin tapauksissa on käytetty myös hirsiä ja vähäisiä määriä betonia. Konekivääriasemissa on yleensä havaittavissa jälkiä ampuma-aukoista ja asemien eteen raivatuista ampumasektoreista. Pääkaupunkiseudulla on myös kestolinnoitettuja, katettuja konekivääriasemia, joiden rakennusmateriaaleina käytettiin muurattuja kiviä tai betonia. Katot oli tuettu teräspalkeilla.((Lagerstedt 2008a: 41–44; Lagerstedt 2008b: 15–16; Lagerstedt 2014: 44–47.))
-Toisen maailmansodan aikana konekivääreitä sijoitettiin useisiin erityyppisiin tuliasemiin. Taisteluhautojen yhteydessä on yksinkertaisia ampumasyvennusten kaltaisia pesäkkeitä, jotka ovat olleet noin 1,5 metrin levyisiä ja metrin pituisia. Pesäkkeet ovat olleet puilla tuettuja asemia, joissa on ollut puinen koroke ja ampuma-aukko konekiväärille.((Lagerstedt 2011: 23–24.))
+Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista, jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja, joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.))
-Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella, pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt 2011: 23–24.))
+Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella, pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt 2012: 23–24.))
-Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin, joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2011: 23–24.))
+Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin, joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2012: 23–24.))
@@ Rivi 38: / Rivi 38: @@
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
 ===== Lähteet =====
+**Arimo, Reino** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//. Otava, Helsinki.
-**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Museovirasto.
+**Lagerstedt, John** 2008a. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia,
-**Lagerstedt, John** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.
+**Lagerstedt, John** 2008b. //Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
+**Lagerstedt, John** 2009. //Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
+**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut