Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:konekivääriasema

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:konekivääriasema [2016/12/12 14:47]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:konekivääriasema [2020/10/19 11:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 9: Rivi 9:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu ​katettu tai avoin linnoituslaite.+konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua taisteluhaudoissa olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​+Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua ​[[wiki:​taisteluhauta|taisteluhaudoissa]] olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​
  
  
Rivi 22: Rivi 22:
 Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista,​ jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja,​ joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.)) Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista,​ jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja,​ joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.))
  
-Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2011: 23–24.))+Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2012: 23–24.))
  
 Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2012: 23–24.)) Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2012: 23–24.))
Rivi 38: Rivi 38:
  
    
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen ​maailmansodan kohteet eivät ​toistaiseksi ​ole muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen ​maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä ​muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. ​Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Arimo, ​R**1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//​. Helsinki. Otava.  +**Arimo, ​Reino** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//​. ​Otava, ​Helsinki.  
-**Lagerstedt,​ John** 2008a. //​Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//​. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, ​pro gradu -tutkielma. +**Lagerstedt,​ John** 2008a. //​Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//​. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia,  
-**Lagerstedt,​ John** 2008b. //​Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi//​. ​Museovirasto+**Lagerstedt,​ John** 2008b. //​Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
-**Lagerstedt,​ John** 2009. //Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi//​. ​Museovirasto+**Lagerstedt,​ John** 2009. //Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
-**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. ​Museovirasto.+**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​ **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​
  
wiki/konekivääriasema.1481546848.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/12/12 14:47 / Helena Ranta