Käyttäjän työkalut
wiki:korsu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | |||
|
wiki:korsu [2020/10/19 11:13] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:korsu [2022/09/29 21:56] (nykyinen) Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten. | Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten. | ||
| - | Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä Nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.((Lagerstedt 2012: 24.)) | + | Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.((Lagerstedt 2012: 24.)) |
| Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.((Lagerstedt 2012: 25–47.)) | Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.((Lagerstedt 2012: 25–47.)) | ||
wiki/korsu.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/29 21:56 / Helena Ranta