Käyttäjän työkalut
wiki:korsu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:korsu [2016/11/13 12:11] Helena Ranta [Ajoitus] |
wiki:korsu [2022/09/29 21:56] (nykyinen) Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Ainakin osaksi maahan kaivettu hirsinen, kivinen tai betonin miehistön, aseiden tm. suojarakennelma. | + | puusta tai kivestä rakennettu, kokonaan tai osittain maahan kaivettu miehistösuoja |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Hirsirakenteiset korsut erottuvat maastossa usein romahtaneina kuopanteina. Joissakin korsuissa on edelleen jäljellä puurakenteita ja osassa on jopa katto. | Hirsirakenteiset korsut erottuvat maastossa usein romahtaneina kuopanteina. Joissakin korsuissa on edelleen jäljellä puurakenteita ja osassa on jopa katto. | ||
| + | |||
| + | Kestolinnoitteisiin kuuluvat betoniset korsut ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologista kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta. | ||
| Rivi 23: | Rivi 24: | ||
| Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten. | Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten. | ||
| - | Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä Nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät nykyisin säilyneet korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.((Lagerstedt 2011: 24.)) | + | Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.((Lagerstedt 2012: 24.)) |
| - | Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.((Lagerstedt 2011: 25–47.)) | + | Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.((Lagerstedt 2012: 25–47.)) |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Rivi 36: | Rivi 37: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. | + | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Museovirasto. | + | **Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/korsu.1479031887.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/11/13 12:11 / Helena Ranta