Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kotasija [2017/05/03 15:46]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
+++ wiki:kotasija [2019/02/06 10:42] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 {{:wiki:kotasija_einehjärvi.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Historiallisen ajan asuinpaikka, jossa voidaan tunnistaa kodan tai laavun jäännökset
+saamelaiskulttuuriin liittyvä asuinpaikka, jolla sijaitsee kodan, kammin tai laavun jäännökset
 ===== Kuvaus =====
-Kotasijalla (ps //goahtesáji//) tarkoitetaan saamelaisen kulttuurin asuinpaikalla olevan kodan (ps //goahti//) tai, kammin (ps //gámme//) tai laavupaikan (ps //lávvobáiki//) jäännöksiä. Perinteisesti kodalla tai laavulla tarkoitetaan riukujen varaan rakennettua siirrettävää asumusta, joka on katettu nahalla ja kankaalla. Kammi on kiinteä asumus, jonka katteena on käytetty tuohta ja turvetta. Kodan jäännökset eivät ole erillinen kohde, vaan osa kokonaisuutta, siljoa (ps //šillju//) eli piha-aluetta, jossa kodan jäännösten lisäksi voidaan havaita merkkejä eri toiminnoista. Samalla asuinpaikalla voi olla useammankin kotasijan jäännökset. Kotapaikan valintaan ovat vaikuttaneet paikan topografia, veden läheisyys ja monet muut asiat, minkä vuoksi ne eivät sijaitse maastossa säännönmukaisesti.((Halinen 1992; Hamari 1996; Mulk 1994.))
+Kotasijalla (ps //goahtesáji//) tarkoitetaan saamelaisen kulttuurin asuinpaikalla olevan kodan (ps //goahti//), kammin (ps //gámme//) tai laavupaikan (ps //lávvobáiki//) jäännöksiä. Perinteisesti kodalla tai laavulla tarkoitetaan riukujen varaan rakennettua siirrettävää asumusta, joka on katettu nahalla ja kankaalla. Kammi on kiinteä asumus, jonka katteena on käytetty tuohta ja turvetta. Kodan jäännökset eivät ole erillinen kohde, vaan osa kokonaisuutta, siljoa (ps //šillju//) eli piha-aluetta, jossa kodan jäännösten lisäksi voidaan havaita merkkejä eri toiminnoista. Samalla asuinpaikalla voi olla useammankin kotasijan jäännökset. Kotapaikan valintaan ovat vaikuttaneet paikan topografia, veden läheisyys ja monet muut asiat, minkä vuoksi ne eivät sijaitse maastossa säännönmukaisesti.((Halinen 1992; Hamari 1996; Mulk 1994.))
 Kodasta tai laavusta (ps //lávvu//) voi usein olla näkyvissä vain tulisija ja siihen liittyviä rakenteita kuten esim. permikät (ps //bearpmet//), kodan sisätilaa jakavat, etuovelle (joissakin tapauksissa myös takaovelle) suuntautuvat kivirivit tai puut. Permiköiden pituus voi antaa viitteitä kodan lattia-alan laajuudesta. Joskus kodan seinien kohdalla on kiviä, jotka ovat olleet kotakatteen painokiviä. Kodan halkaisijan koko vaihtelee 4–6 metriin.((Halinen 1992; Itkonen 1948; Mulk 1994.))
@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 Kodat ovat olennainen osa saamelaista asumiskulttuuria, niitä ovat käyttäneet kaikkien elinkeinojen harjoittajat aina muinaisista metsästäjä-keräilijöistä nykypäivän saamelaisiin. Talvisaikaan liikkuvat yhteisöt ovat rakentaneet lähinnä tukevampirakenteisia, kiinteitä kotia ja kammeja ja muina vuodenaikoina kevytrakenteisempia, siirrettäviä kotia. Kevytrakenteisia kotia on voitu käyttää myös talviaikaan, mutta silloin louteita tai villaraanuja on käytetty useampia päällekkäin.((Itkonen 1948a.))
-Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset kuuluvat lähinnä historialliseen aikaan. Myös kivikautisia asumuspainanteita voidaan pitää kotien jäännöksinä. Joissakin tapauksissa niissä voidaan havaita maan pinnalla näkyvät vallit ja joskus myös tulisija. Niitä ei kuitenkaan lueta kotasijoihin kuuluviksi muinaisjäännöksiksi.((Halinen 2015.))
+Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset kuuluvat lähinnä historialliseen aikaan. Myös kivikautisia [[wiki:asumuspainanne|asumuspainanteita]] voidaan pitää kotien jäännöksinä. Joissakin tapauksissa niissä voidaan havaita maan pinnalla näkyvät vallit ja joskus myös tulisija. Niitä ei kuitenkaan lueta kotasijoihin kuuluviksi muinaisjäännöksiksi.((Halinen 2015.))
 Kotasijoja on tutkittu arkeologisesti 1960-luvulta lähtien.
@@ Rivi 41: / Rivi 41: @@
 **Lahti, Eeva-Kristiina** 2004. //Enontekiön Markkina. Markkinapaikan elämää arkeologisen tutkimuksen perusteella//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos.
 **Mulk, Inga-Maria** 1994. //Sirkas: ett samiskt fångstsamhälle i förändring Kr.f. – 1600 e.Kr.// Studia archaeologica Universitatis Umensis 6. Umeå universitet.
 ===== Muu kirjallisuus =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut