Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kylänpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:kylänpaikka [2022/09/02 12:22]
Helena Ranta [Ajoitus]
wiki:kylänpaikka [2023/01/19 12:50] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
Rivi 20: Rivi 20:
 Osa kylien autioituneista talonpaikoista on otettu myöhemmin viljelykseen. Tällaiset kohteet ovat paikannettavissa parhaiten peltojen pintapoiminnalla,​ koekuopituksella ja metallinetsimellä. Tyypillisiin keskiajan ja uuden ajan alun asuinpaikkalöytöihin kuuluvat palanut savi, palaneet kivet ja luut, keramiikka, lasi, ns. hevosenkengännaula,​ tiilimurska ja metallisesineet. ​ Osa kylien autioituneista talonpaikoista on otettu myöhemmin viljelykseen. Tällaiset kohteet ovat paikannettavissa parhaiten peltojen pintapoiminnalla,​ koekuopituksella ja metallinetsimellä. Tyypillisiin keskiajan ja uuden ajan alun asuinpaikkalöytöihin kuuluvat palanut savi, palaneet kivet ja luut, keramiikka, lasi, ns. hevosenkengännaula,​ tiilimurska ja metallisesineet. ​
  
-On yleistä, että autioituneella kylätontilla ei ole lainkaan maan pinnalle erottuvia rakennejäännöksiä. Koekuopista saattaa tulla esiin kulttuurikerroksia,​ rakenteita, tiilen kappaleita, palanutta savea, hiiltyneitä puita sekä joskus ajoittavia esineitä. Erityisesti keskiaikaisen tonttimaan paikantaminen ja tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa ilman laajempia koekaivauksia. Kulttuurikerros saattaa olla kylätonteilla ohut ja orgaaninen materiaali heikosti säilynyttä,​ sillä toisin kuin kaupungeissa,​ on lanta kerätty huolellisesti talteen ja levitetty viljelyksille,​ eikä se ole päässyt kerrostumaan asuinpaikalle. Arkeologisten tutkimusten myötä on kuitenkin saatu useita esimerkkejä kylänpaikoilla olevista paksuista rakenne- ja kulttuurikerroksista (esim. Vantaa Mårtensby Lillas)((Mårtensby kaivauskertomukset ​http://​www.vantaa.fi/​vapaa-aika/​kulttuuri/​vantaan_kaupunginmuseo/​tutkimus)). Keskiaikaisten rakennusten arkeologiset jäännökset voivat olla hyvin vaikeasti tulkittavia ja fragmentaarisia. Kylätontin lähiympäristöstä on yleensä löydettävissä erilaista niiden toimintaan liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä,​ kuten [[wiki:​muinaispelto|fossiloituneita peltoja]], historiallisia [[wiki:​tie|teitä]] tai elinkeinohistoriallisia jäännöksiä (esim. [[wiki:​vesimylly|myllyjä]] ja [[wiki:​tervahauta|tervahautoja]]). Kyliin saattoi myös liittyä [[wiki:​kyläkalmisto|kyläkalmistoja]]. Myös riihet, pajat ja saunat sijaitsivat palovaaran vuoksi tavallisesti tontin ulkopuolella.+On yleistä, että autioituneella kylätontilla ei ole lainkaan maan pinnalle erottuvia rakennejäännöksiä. Koekuopista saattaa tulla esiin kulttuurikerroksia,​ rakenteita, tiilen kappaleita, palanutta savea, hiiltyneitä puita sekä joskus ajoittavia esineitä. Erityisesti keskiaikaisen tonttimaan paikantaminen ja tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa ilman laajempia koekaivauksia. Kulttuurikerros saattaa olla kylätonteilla ohut ja orgaaninen materiaali heikosti säilynyttä,​ sillä toisin kuin kaupungeissa,​ on lanta kerätty huolellisesti talteen ja levitetty viljelyksille,​ eikä se ole päässyt kerrostumaan asuinpaikalle. Arkeologisten tutkimusten myötä on kuitenkin saatu useita esimerkkejä kylänpaikoilla olevista paksuista rakenne- ja kulttuurikerroksista (esim. Vantaa Mårtensby Lillas)((Mårtensby kaivauskertomukset, Kulttuuriympäristön palveluikkuna)). Keskiaikaisten rakennusten arkeologiset jäännökset voivat olla hyvin vaikeasti tulkittavia ja fragmentaarisia. Kylätontin lähiympäristöstä on yleensä löydettävissä erilaista niiden toimintaan liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä,​ kuten [[wiki:​muinaispelto|fossiloituneita peltoja]], historiallisia [[wiki:​tie|teitä]] tai elinkeinohistoriallisia jäännöksiä (esim. [[wiki:​vesimylly|myllyjä]] ja [[wiki:​tervahauta|tervahautoja]]). Kyliin saattoi myös liittyä [[wiki:​kyläkalmisto|kyläkalmistoja]]. Myös riihet, pajat ja saunat sijaitsivat palovaaran vuoksi tavallisesti tontin ulkopuolella.
  
-{{ :​wiki:​skr-knaggis2.jpg?​300|}}Kylänpaikan mahdollisen tonttirakenteen hahmottaminen auttaa sen rajaamisessa ja ylipäänsä tulkitsemisessa. Kylänpaikkojen tunnetuin tonttirakenne on umpipiha, jossa rakennukset rajaavat niiden keskellä olevaa pihaa. Tiloilla on ollut erillinen miespiha asuinrakennuksineen ja aittoineen sekä karjapiha karjasuojineen ja rehulatoineen. Oletettavasti Suomessa on myös runsaasti kyliä joiden asuin- ja talousrakennukset ovat olleet hajallaan ympäri tonttimaata. Usein tonttirakenne ja sen ajalliset muutokset selviävät vasta tarkemmissa arkeologisissa tutkimuksissa. Laajemmissa keskiajan ja uuden ajan kylänpaikkojen (Espoo Mankby, Espoo Puustellinmäki ja Vantaa Gubbacka) arkeologisissa tutkimuksissa on esiin tullut useista rakennuksista koostuvia tiiviitä ja päällekkäisiä rakennusryhmiä((Mankby ​kaivauskertomukset:​ http://​www.espoonkaupunginmuseo.fi/​fi-FI/​Museotyo/​Tutkimus_ja_kulttuuriymparistotyo/​Arkeologia/​Kaivausraportit; ​Gubbacka kaivauskertomukset: ​http://​www.vantaa.fi/​vapaa-aika/​kulttuuri/​vantaan_kaupunginmuseo/​tutkimus;​ http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx;​ Puustellinmäki kaivauskertomus:​ http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx)).+{{ :​wiki:​skr-knaggis2.jpg?​300|}}Kylänpaikan mahdollisen tonttirakenteen hahmottaminen auttaa sen rajaamisessa ja ylipäänsä tulkitsemisessa. Kylänpaikkojen tunnetuin tonttirakenne on umpipiha, jossa rakennukset rajaavat niiden keskellä olevaa pihaa. Tiloilla on ollut erillinen miespiha asuinrakennuksineen ja aittoineen sekä karjapiha karjasuojineen ja rehulatoineen. Oletettavasti Suomessa on myös runsaasti kyliä joiden asuin- ja talousrakennukset ovat olleet hajallaan ympäri tonttimaata. Usein tonttirakenne ja sen ajalliset muutokset selviävät vasta tarkemmissa arkeologisissa tutkimuksissa. Laajemmissa keskiajan ja uuden ajan kylänpaikkojen (Espoo Mankby, Espoo Puustellinmäki ja Vantaa Gubbacka) arkeologisissa tutkimuksissa on esiin tullut useista rakennuksista koostuvia tiiviitä ja päällekkäisiä rakennusryhmiä((MankbyGubbacka ​ja Puustellinmäki ​kaivauskertomukset:​Kulttuuriympäristön palveluikkuna)).
    
  
wiki/kylänpaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/19 12:50 / Veli-Pekka Suhonen