Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kyläkalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kyläkalmisto [2017/03/24 22:40]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:kyläkalmisto [2020/10/20 18:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​kalmisto_espoo_finno.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kalmisto_espoo_finno.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Ortodoksiseen ​tai katoliseen perinteeseen kuuluva, ​historialliseen aikaan ajoittuva kylän hautausmaa varsinaisen kirkkomaan ​ulkopuolella((Huomattakoon,​ että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21))+ortodoksiseen ​tai katoliseen perinteeseen kuuluva, ​varsinaisten kirkkomaiden ​ulkopuolella ​sijaitseva hautausmaa((Huomattakoon,​ että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21))
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Ortodoksikalmistoja on Itä-Suomen alueella, etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Ne sijaitsevat yleensä veden äärellä rinteessä tai matalalla kumpareella; yleensä kyseessä ​on järven ranta, harvoin joki ja harvoin ​saari. Maan päälle näkyviä merkkejä haudoista ei välttämättä ole enää havaittavissa. Yleensä kalmistot ovat olleet aitaamattomia,​ mutta joissakin saattaa olla kiviaidan jäännöksiä. Joissain tapauksissa nähtävissä voi olla myös hautapainanteita,​ jotka ovat suunnilleen itä-länsisuuntaisia sekä hautakumpuja tai hautakiviä. Vainajat on voitu haudata lauta- tai ruuhiarkuissa. Hautoihin on myös voinut liittyä kivirakenteita. Vainajien luiden lisäksi voidaan löytää esimerkiksi kaularistejä tai niiden katkelmia, metallinappeja sekä rahoja. Haudoilla syötiin aikoinaan muistoaterioita vainajien muistelupäivinä,​ minkä johdosta maahan on voinut joutua astioiden palasia.((Laakso 2003: 144–146; 2014: 27–32; Niukkanen 2009: 77–78))+Ortodoksikalmistoja on Itä-Suomen alueella, etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Ne sijaitsevat yleensä veden äärellä rinteessä tai matalalla kumpareella. Tyypillinen paikka ​on järven ranta – harvoin ​kalmistoja perustettiin saariin tai joen rannoille. Maan päälle näkyviä merkkejä haudoista ei välttämättä ole enää havaittavissa. Yleensä kalmistot ovat olleet aitaamattomia,​ mutta joissakin saattaa olla [[wiki:​kiviaita|kiviaidan]] jäännöksiä. Joissain tapauksissa nähtävissä voi olla myös hautapainanteita,​ jotka ovat suunnilleen itä-länsisuuntaisia sekä hautakumpuja tai hautakiviä. Vainajat on voitu haudata lauta- tai ruuhiarkuissa. Hautoihin on myös voinut liittyä kivirakenteita. Vainajien luiden lisäksi voidaan löytää esimerkiksi kaularistejä tai niiden katkelmia, metallinappeja sekä rahoja. Haudoilla syötiin aikoinaan muistoaterioita vainajien muistelupäivinä,​ minkä johdosta maahan on voinut joutua astioiden palasia.((Laakso 2003: 144–146; 2014: 27–32; Niukkanen 2009: 77–78))
  
-Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa,​ joskus useampia ((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa ​huomioitiin myös, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105))+Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa,​ joskus useampia((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa ​havaittiin, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105))
  
 Katoliseen perinteeseen kuuluvia kyläkalmistoja esiintyi ainakin keskiajalla,​ jolloin seurakuntaverkosto oli harva ja vakiintumaton. Kyläkalmistot eivät enää näy maan pinnalle ja niiden havainnointi ilman kaivauksia on näin ollen vaikeaa. Toistaiseksi kyläkalmistoiksi luokiteltavia hautausmaita on havaittu kylätontteja kaivettaessa Uudellamaalla,​ Espoossa. Eniten hautoja on tutkittu Espoon Finnoosta (Suomenoja, ruots. Finno). Finnoossa dokumentoitiin yhteensä 43 hautaa ja niistä 35 saatiin kaivettua kokonaan tai ainakin pääosin. Finnoon haudat ajoittuvat myöhäiskeskiajalle tai 1500-luvulle.((Niukkanen 2009: 77–78; Haggrén et al. 2007; Haggrén 2015: 393)) Katoliseen perinteeseen kuuluvia kyläkalmistoja esiintyi ainakin keskiajalla,​ jolloin seurakuntaverkosto oli harva ja vakiintumaton. Kyläkalmistot eivät enää näy maan pinnalle ja niiden havainnointi ilman kaivauksia on näin ollen vaikeaa. Toistaiseksi kyläkalmistoiksi luokiteltavia hautausmaita on havaittu kylätontteja kaivettaessa Uudellamaalla,​ Espoossa. Eniten hautoja on tutkittu Espoon Finnoosta (Suomenoja, ruots. Finno). Finnoossa dokumentoitiin yhteensä 43 hautaa ja niistä 35 saatiin kaivettua kokonaan tai ainakin pääosin. Finnoon haudat ajoittuvat myöhäiskeskiajalle tai 1500-luvulle.((Niukkanen 2009: 77–78; Haggrén et al. 2007; Haggrén 2015: 393))
Rivi 25: Rivi 25:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 Ortodoksiset kyläkalmistot ajoittuvat pääsääntöisesti 1300–1600-luvuille. Tähän mennessä Uudeltamaalta löydetyt katolisen ajan kyläkalmistot ajoittuvat myöhäiskeskiaikaan ja 1500-luvulle. Ortodoksiset kyläkalmistot ajoittuvat pääsääntöisesti 1300–1600-luvuille. Tähän mennessä Uudeltamaalta löydetyt katolisen ajan kyläkalmistot ajoittuvat myöhäiskeskiaikaan ja 1500-luvulle.
 +
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Ortodoksisia kyläkalmistoja on etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa;​ lisäksi niitä on luovutetun Karjalan alueella (ent. Käkisalmen läänin alue). Katolisen ajan kyläkalmistoja on toistaiseksi löydetty Uudeltamaalta. Ortodoksisia kyläkalmistoja on etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa;​ lisäksi niitä on luovutetun Karjalan alueella (ent. Käkisalmen läänin alue). Katolisen ajan kyläkalmistoja on toistaiseksi löydetty Uudeltamaalta.
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Kyläkalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. 
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. ​+[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]], sivu 77.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Haggrén, GeorgRosendahl, UlrikaHolappa, MaijaKnuutinen, TarjaKunnas, OlliSalonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Kaivausraportti. Museovirasto / Rakennushistorian osaston arkisto. Helsinki+**Haggrén, Georg Rosendahl, Ulrika ​Holappa, Maija Knuutinen, Tarja Kunnas, Olli Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.// ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistosa
-**Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 367–536. +**Haggrén, Georg** 2015. Keskiajan arkeologia. ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//:​ 367–536. Gaudeamus
-**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700). Pro gradu. Arkeologia. Helsingin yliopisto. +**Kivikero, Hanna** 2011. Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700). Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Arkeologia
-**Laakso, Ville** 2003. Papinniemi i Uukuniemi och andra ortodoxa gravfält i östra Finland. Utgångspunkter och aktuell forskningsproblematik. Kirkearkæologi i Norden. Hikuin 30: 139–154.+**Laakso, Ville** 2003. Papinniemi i Uukuniemi och andra ortodoxa gravfält i östra Finland. Utgångspunkter och aktuell forskningsproblematik. ​Julkaisussa //Kirkearkæologi i Norden//. Hikuin 30: 139–154.
 **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura. **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura.
-**Laakso, Ville & Ruohonen, Juha** 2009. Begrafningsplats i skogen – itäsuomalaisia hautapaikkoja nimistössä ja maastossa. Pellinen, Hanna-Maria (toim.): //Maasta, kivestä ja hengestä. Earth, Stone and Spirit. Markus Hiekkanen Festschrift://​ 116–124.+**Laakso, Ville & Ruohonen, Juha** 2009. Begrafningsplats i skogen – itäsuomalaisia hautapaikkoja nimistössä ja maastossa. ​Julkaisussa ​Pellinen, Hanna-Maria (toim.): //Maasta, kivestä ja hengestä. Earth, Stone and Spirit. Markus Hiekkanen Festschrift://​ 116–124.
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.
  
wiki/kyläkalmisto.1490388039.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 22:40 / Helena Ranta