Käyttäjän työkalut
wiki:kyläraitti
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:kyläraitti [2017/04/12 16:40] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:kyläraitti [2023/01/19 14:07] (nykyinen) Veli-Pekka Suhonen [Muu kirjallisuus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kylänpaikan läpi kulkeva tie, jonka varrelle tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat ryhmittyneet | + | kylänpaikan läpi kulkeva tie, jonka varrelle tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat ryhmittyneet |
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| {{ :wiki:img_0780.jpg?300|}} Tiet näkyvät kylänpaikoilla polkuina, penkkoina, terasseina, kulku-urina, kiviaitoina ja rakennusten välisinä tyhjinä rakentamattomina tiloina. Usein kylänpaikkojen tonttijako ja samalla tiestö/reitistö on mahdollista tunnistaa vasta laajoilla arkeologisilla kaivauksilla. Vanhoja kyläraitteja on myös peitetty, kun tonttimaata on muokattu ja laajennettu. Samoin kyläraittien alla saattaa olla rakenteita muistoina tietä edeltävästä kylävaiheesta. | {{ :wiki:img_0780.jpg?300|}} Tiet näkyvät kylänpaikoilla polkuina, penkkoina, terasseina, kulku-urina, kiviaitoina ja rakennusten välisinä tyhjinä rakentamattomina tiloina. Usein kylänpaikkojen tonttijako ja samalla tiestö/reitistö on mahdollista tunnistaa vasta laajoilla arkeologisilla kaivauksilla. Vanhoja kyläraitteja on myös peitetty, kun tonttimaata on muokattu ja laajennettu. Samoin kyläraittien alla saattaa olla rakenteita muistoina tietä edeltävästä kylävaiheesta. | ||
| - | Varhain autioituneilta kylänpaikoilta (esim. Espoo Mankby, Vantaa Gubbacka) tunnetaan joitakin esimerkkejä ns. hålväg- eli solateistä, joissa kulkeminen on kuluttanut maahan ojamaisen poikkileikkaukseltaan u- tai v-kirjainta muistuttavan uran. Kylänpaikoilla teitä saattavat reunustaa joskus myös kiviaidat. | + | Varhain autioituneilta kylänpaikoilta (esim. Espoo Mankby, Vantaa Gubbacka) tunnetaan ns. solateitä (Hålväg), joissa kulkeminen on kuluttanut maahan ojamaisen, poikkileikkaukseltaan u- tai v-kirjainta muistuttavan uran. Kylänpaikoilla teitä saattavat reunustaa joskus myös [[wiki:kiviaita|kiviaidat]]. |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | {{ :wiki:kärr-kt1.jpg?300|}}Maaseudun kylät ovat viimeistään keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie. Keskiaikaisissa laeissa on määräyksiä myös kylänpaikoilla olevista tonttien välisistä teistä.((MEL; Berg 1982: 623-627.)) | + | {{ :wiki:kärr-kt1.jpg?300|}}Maaseudun kylät ovat viimeistään keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie. Keskiaikaisissa laeissa on määräyksiä myös kylänpaikoilla olevista tonttien välisistä teistä.((MEL; Berg 1982: 623–627.)) |
| Jokaiselle kylänpaikalle ja kylän alueelle on muotoutunut sen olemassa olon aikana oma sisäinen reitistönsä, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin (talot, talousrakennukset, pellot, niityt, myllyt jne.). 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien. | Jokaiselle kylänpaikalle ja kylän alueelle on muotoutunut sen olemassa olon aikana oma sisäinen reitistönsä, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin (talot, talousrakennukset, pellot, niityt, myllyt jne.). 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien. | ||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael** (toim.) 2009. //Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi//. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Pori: Turun yliopisto. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/46931/pohjanlahden_rantatie.pdf?sequence=1 | + | **Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael** (toim.) 2009. //Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi//. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Pori: Turun yliopisto. |
| **Mauranen, Tapani** 1999.// Maata, jäätä ja kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860//. Helsinki. | **Mauranen, Tapani** 1999.// Maata, jäätä ja kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860//. Helsinki. | ||
| **Masonen, Jaakko** 1989. //Hämeen härkätie. Synty ja varhaisvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena//. Tiemuseon julkaisuja 4. Tie- ja vesirakennushallitus. Helsinki. | **Masonen, Jaakko** 1989. //Hämeen härkätie. Synty ja varhaisvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena//. Tiemuseon julkaisuja 4. Tie- ja vesirakennushallitus. Helsinki. | ||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
| **Salminen, Tapio** 1993c. //Suuri Rantatie = Stora Strandvägen//. Tiemuseon julkaisuja 7. Helsinki. | **Salminen, Tapio** 1993c. //Suuri Rantatie = Stora Strandvägen//. Tiemuseon julkaisuja 7. Helsinki. | ||
| **Salminen, Tapio** 2014. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//. Vantaa. | **Salminen, Tapio** 2014. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//. Vantaa. | ||
| - | **Viertola, Juhani** 1974. //Suomen teiden historia.// 1, Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Lahti. | + | **Viertola, Juhani** 1974. //Suomen teiden historia// 1. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Lahti. |
wiki/kyläraitti.1492004403.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/12 16:40 / Helena Ranta