Laivan muotoa mukaileva kivilatomus

Laivalatomukset ovat maanpinnalle, ympäristöään korkeammalle ja merelliseen ympäristöön veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia, joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.¹⁾ Laivalatomukset ovat yleensä monen latomuksen ryhmänä. Siihen kuuluu usein myös röykkiöitä.

Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa, joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi. Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.²⁾ Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat paljon. Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat yli 60 metrisiä³⁾.

Manner-Suomesta, etupäässä Kymenlaaksossa on joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia. Ne ovat muodoltaan kuitenkin epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Esimerkiksi Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön.⁴⁾

Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. Niitä on pidetty hautoina esimerkiksi niistä löytyneen palaneen luun perusteella. Niillä on katsottu olleen myös erilaisia symbolisia merkityksiä. Laiva kuvaa matkaa, jossa kuollut siirtyy elävien maailmasta kuolleiden maailmaan. Kysymyksessä voi olla myös muistomerkki muualle haudatulle merenkävijälle.⁵⁾

Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle, mutta niitä on tehty myös rautakaudella.

Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella, erityisesti Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia on myös Virossa ja Latviassa⁶⁾. Suomessa latomuksia on Ahvenanmaalla, etenkin Sundin pitäjässä. Kaikkiaan Ahvanamaalta tunnetaan 37 laivalatomusta, joista 32 pidetään pronssikautisina⁷⁾. Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta⁸⁾.

Laivalatomukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Hansen, Birgitte Borby 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 16–31. Riga.
Huurre, Matti 2005. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Lavento, Mika 2015. Pronssikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 169–170. Gaudeamus.
Lindström, Therese 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. Julkaisussa Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 32–44. Riga.
Miettinen, Timo 1998. Kymenlaakson esihistoriaa. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
Miettinen, Timo 2003. Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä.
Miettinen, Timo 2012. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. Kymenlaakson historia I.
Šnē, Andris 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). Julkaisussa Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 4–15. Riga.
Wehlin, Joakim 2012. Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/31901.