Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:laivanrakennuspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:laivanrakennuspaikka [2017/05/04 20:25]
Helena Ranta
wiki:laivanrakennuspaikka [2017/05/04 20:37] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 11: Rivi 11:
 Laivanrakentamisella tarkoitetaan yleensä laivojen, alusten ja kaupalliseen tarkoitukseen käytettävien erityisrakenteisten vesikulkuneuvojen rakentamista((Valtakari 1980:1)). Laivoja rakennettiin myös sodankäyntiä varten. Laivanrakentamisella tarkoitetaan yleensä laivojen, alusten ja kaupalliseen tarkoitukseen käytettävien erityisrakenteisten vesikulkuneuvojen rakentamista((Valtakari 1980:1)). Laivoja rakennettiin myös sodankäyntiä varten.
    
-Laivanrakennuspaikka perustettiin yleensä veteen päin loivasti viettävään suojaiseen rantaan, jossa oli tukeva maapohja sekä riittävästi tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten. Rakennuspaikan tyypillisiä jäännöksiä voivat olla laivan rakentamisessa käytetty puinen alusta eli tapulipaikka,​ pyöröpuut,​ tukit, kelkat, kiskot((esim. Itäpalo 2011: 16–17; Kokko 2014: 6)), rakennusten ja rakennelmien pohjat, [[wiki:​paja|pajat]],​ ahjot ja kiuaskiviröykkiöt ((esim. Nyman 2012: 45)) sekä muut merkit tulen käytöstä. Lisäksi alueelta löytyy todennäköisesti erilaista jätettä, kuten puulastuja, jätepuuta, nauloja, rautakuonaa,​ hiiltä, rivettä, tervaa ja pikeä sekä rikkoontuneita ja hukattuja työkaluja ja esineitä. Rakennuspaikan lähellä voi olla myös laivanrakennukseen viittaavia [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkauksia]]((esim. Itäpalo 2011: 16–17; Kokko 2014: 6)) sekä laitureita, [[wiki:​hylky|hylkyjä]] ja alusten kiinnitysrenkaita. ​+Laivanrakennuspaikka perustettiin yleensä veteen päin loivasti viettävään suojaiseen rantaan, jossa oli tukeva maapohja sekä riittävästi tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten. Rakennuspaikan tyypillisiä jäännöksiä voivat olla laivan rakentamisessa käytetty puinen alusta eli tapulipaikka,​ pyöröpuut,​ tukit, kelkat, kiskot((esim. Itäpalo 2011: 16–17; Kokko 2014: 6)), rakennusten ja rakennelmien pohjat, [[wiki:​paja|pajat]],​ ahjot ja [[wiki:​kiuas|kiuaskiviröykkiöt]]((esim. Nyman 2012: 45)) sekä muut merkit tulen käytöstä. Lisäksi alueelta löytyy todennäköisesti erilaista jätettä, kuten puulastuja, jätepuuta, nauloja, rautakuonaa,​ hiiltä, rivettä, tervaa ja pikeä sekä rikkoontuneita ja hukattuja työkaluja ja esineitä. Rakennuspaikan lähellä voi olla myös laivanrakennukseen viittaavia [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkauksia]]((esim. Itäpalo 2011: 16–17; Kokko 2014: 6)) sekä laitureita, [[wiki:​hylky|hylkyjä]] ja alusten kiinnitysrenkaita. ​
  
 Pienempien veneiden, haapioiden ja ruuhien valmistamiseen sekä vesille laskemiseen ei tarvittu erityisiä rakenteita((ks. rakentamisesta https://​www.youtube.com/​watch?​v=kW7BdhOZZ_c)). Veneiden valmistuksesta on voinut säilyä maastossa kuitenkin rakennusjätteitä. ​ Pienempien veneiden, haapioiden ja ruuhien valmistamiseen sekä vesille laskemiseen ei tarvittu erityisiä rakenteita((ks. rakentamisesta https://​www.youtube.com/​watch?​v=kW7BdhOZZ_c)). Veneiden valmistuksesta on voinut säilyä maastossa kuitenkin rakennusjätteitä. ​
Rivi 22: Rivi 22:
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Laivanrakennustoiminnassa voidaan erottaa kansanomainen ​rakentaminen ​ja ammattimainen rakentaminen. Molemmissa käytettiin pääasiassa samoja menetelmiä ja laivanrakennuspaikat muistuttivatkin pääpiirteiltään toisiaan.  ​+Laivanrakennustoiminnassa voidaan erottaa kansanomainen ja ammattimainen rakentaminen. Molemmissa käytettiin pääasiassa samoja menetelmiä ja laivanrakennuspaikat muistuttivatkin pääpiirteiltään toisiaan.  ​
  
 Kansanomainen laivanrakentaminen oli pienimuotoista,​ tilapäistä ja usein sesonkiluontoista. Sitä harjoitettiin sivuelinkeinona ja laivojen rakentajat olivat itseoppineita((Valtakari 1980: 1)). Ammattimaista laivanrakentamista harjoitettiin yleensä kaupunkien varveilla ja telakoilla usein kruunun ohjaamana. Aluksia rakennettiin erityisesti kruunun tarpeisiin. Toimita oli laajempaa ja erikoistuneempaa kuin kansanomainen laivanrakentaminen ja rakentajilla oli yleensä alan koulutusta. ​ Kansanomainen laivanrakentaminen oli pienimuotoista,​ tilapäistä ja usein sesonkiluontoista. Sitä harjoitettiin sivuelinkeinona ja laivojen rakentajat olivat itseoppineita((Valtakari 1980: 1)). Ammattimaista laivanrakentamista harjoitettiin yleensä kaupunkien varveilla ja telakoilla usein kruunun ohjaamana. Aluksia rakennettiin erityisesti kruunun tarpeisiin. Toimita oli laajempaa ja erikoistuneempaa kuin kansanomainen laivanrakentaminen ja rakentajilla oli yleensä alan koulutusta. ​
Rivi 32: Rivi 32:
 Laivanrakennuspaikalle kuljettiin maitse, vesitse ja jäätä pitkin mm. puutavaraa((Nikander 1959: 11)) ja juurakoita. Materiaalien varastointia varten laivanrakennuspaikoilla saattoi olla varastorakennuksia,​ lautatarhoja,​ [[wiki:​paja|paja]] sekä mahdollisesti [[wiki:​satama|satama]]. ​ Laivanrakennuspaikalle kuljettiin maitse, vesitse ja jäätä pitkin mm. puutavaraa((Nikander 1959: 11)) ja juurakoita. Materiaalien varastointia varten laivanrakennuspaikoilla saattoi olla varastorakennuksia,​ lautatarhoja,​ [[wiki:​paja|paja]] sekä mahdollisesti [[wiki:​satama|satama]]. ​
  
-Kun laiva oli valmis, voitiin sen rakentamisessa käytetyt varusteet siirtää uudelle rakennuspaikalle ((Valtakari 1980: 1)). Hyvä paikka oli sellainen johon oli mm. helppo ja edullista kuljettaa erilaisia materiaaleja. ​+Kun laiva oli valmis, voitiin sen rakentamisessa käytetyt varusteet siirtää uudelle rakennuspaikalle ((Valtakari 1980: 1)). Hyvä paikka oli sellainenjohon oli mm. helppo ja edullista kuljettaa erilaisia materiaaleja. ​
  
 Historiallisten lähteiden perusteella laivanrakennus on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa. Ensimmäiset kruunun laivanrakennustoimintaa kuvaavat lähteet ajoittuvat 1500-luvulle,​ jolloin Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgård) ja veistämöitä Turkuun, Viipuriin, Helsinkiin, Tammisaareen,​ Kastelholmaan,​ Pietarsaareen ja Poriin. Näitä yksinkertaisia veistämöjä kutsuttiin ”bankstadeiksi” ja niiden tapulipaikka voitiin siirtää tarpeen mukaan toiseen paikkaan. Laivojen rakentamista ohjasivat ulkomaalaiset mestarit. Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myös Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539. Myös Pohjoisten kansojen historiassa kerrotaan sotalaivojen rakentamisesta Ruotsissa. Historiallisten lähteiden perusteella laivanrakennus on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa. Ensimmäiset kruunun laivanrakennustoimintaa kuvaavat lähteet ajoittuvat 1500-luvulle,​ jolloin Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgård) ja veistämöitä Turkuun, Viipuriin, Helsinkiin, Tammisaareen,​ Kastelholmaan,​ Pietarsaareen ja Poriin. Näitä yksinkertaisia veistämöjä kutsuttiin ”bankstadeiksi” ja niiden tapulipaikka voitiin siirtää tarpeen mukaan toiseen paikkaan. Laivojen rakentamista ohjasivat ulkomaalaiset mestarit. Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myös Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539. Myös Pohjoisten kansojen historiassa kerrotaan sotalaivojen rakentamisesta Ruotsissa.
  
-1600-luvulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhä enemmän ja uusia kartanoita ja veistämöjä perustettiin mm. Limingalle, Saloon, Pietarsaareen,​ Kyröön, Laihialle, Luvialle, Mynämäelle,​ Pohjaan sekä Naantaliin. Suurempia kaleereja rakennettiin esimerkiksi Raumalla ja Rymättylässä((Toivanen 1993a: 47–52)). Myös Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia. ((Toivanen 1993b: 80)). Saari on nykyään maankohoamisen seurauksena osa mannerta, mutta mm. veistämön rakennusten pohjat ja kaivo ovat säilyneet. 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin. Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin.  ​+1600-luvulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhä enemmän ja uusia kartanoita ja veistämöjä perustettiin mm. Limingalle, Saloon, Pietarsaareen,​ Kyröön, Laihialle, Luvialle, Mynämäelle,​ Pohjaan sekä Naantaliin. Suurempia kaleereja rakennettiin esimerkiksi Raumalla ja Rymättylässä((Toivanen 1993a: 47–52)). Myös Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia.((Toivanen 1993b: 80)). Saari on nykyään maankohoamisen seurauksena osa mannerta, mutta mm. veistämön rakennusten pohjat ja kaivo ovat säilyneet. 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin. Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin.  ​
  
 Historiallisissa arkistolähteissä kuvataan kruunun alusten rakennustekniikkaa,​ laivatyyppejä ja hallinnollisia seikkoja. Lähteet kertovat myös laivanrakennuspaikoista,​ mutta niiden varustelua ei kuitenkaan yleensä kuvailla. Rakennuspaikkoja voi jäljittää myös vanhoista kartoista ja paikallishistorioista((esim. Kronholm 1987)). Paikannimet kuten Kalajoen Laivaniemi((Huurre et al. 1956: 203)) tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan. Laivanrakentamispuun hankintapaikkoihin voivat viitata puolestaan mm. nimet Laivakangas ja Mastokangas. ​ Historiallisissa arkistolähteissä kuvataan kruunun alusten rakennustekniikkaa,​ laivatyyppejä ja hallinnollisia seikkoja. Lähteet kertovat myös laivanrakennuspaikoista,​ mutta niiden varustelua ei kuitenkaan yleensä kuvailla. Rakennuspaikkoja voi jäljittää myös vanhoista kartoista ja paikallishistorioista((esim. Kronholm 1987)). Paikannimet kuten Kalajoen Laivaniemi((Huurre et al. 1956: 203)) tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan. Laivanrakentamispuun hankintapaikkoihin voivat viitata puolestaan mm. nimet Laivakangas ja Mastokangas. ​
Rivi 46: Rivi 46:
 Maaseudulla laivan rakentamiseen tarvittiin koko kylän tai yhteisön panos sekä useita osakkaita, sillä rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää työtä. ​ Laivoja valmistettiin yleensä sivuelinkeinona maa- ja metsätalouden ohella. Laivoilla kuljetettiin omaa ylijäämätuotantoa kaupunkien markkinoille,​ erityisesti Tukholmaan ja Tallinnaan. 1800-luvulla osa varveista ammattimaistui ja laivoja rakennettiin myös kaupunkien porvarien tilauksesta.((Kaukiainen 1970: 231.))  ​ Maaseudulla laivan rakentamiseen tarvittiin koko kylän tai yhteisön panos sekä useita osakkaita, sillä rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää työtä. ​ Laivoja valmistettiin yleensä sivuelinkeinona maa- ja metsätalouden ohella. Laivoilla kuljetettiin omaa ylijäämätuotantoa kaupunkien markkinoille,​ erityisesti Tukholmaan ja Tallinnaan. 1800-luvulla osa varveista ammattimaistui ja laivoja rakennettiin myös kaupunkien porvarien tilauksesta.((Kaukiainen 1970: 231.))  ​
  
-Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). ​ Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myös Koivistolla ja Ahvenanmaalla Sisämaan merkittäviä laivanrakennuspaikkakuntia olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mm. Lappee, Lappeenranta ja Taipalsaari((Valtakari 1980:​1.))  ​+Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myös Koivistolla ja Ahvenanmaalla Sisämaan merkittäviä laivanrakennuspaikkakuntia olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mm. Lappee, Lappeenranta ja Taipalsaari((Valtakari 1980:​1.))  ​
  
  
Rivi 59: Rivi 59:
  
 Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) käytöstä jääneet laivanrakennuspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60. Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) käytöstä jääneet laivanrakennuspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60.
 +
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Börman, Jan-Erik** 1979. //​Åboländsk bygdeseglation//​. Helsingfors. **Börman, Jan-Erik** 1979. //​Åboländsk bygdeseglation//​. Helsingfors.
 **Haapion valmistus**. https://​www.youtube.com/​watch?​v=kW7BdhOZZ_c [luettu 13.11.2016] **Haapion valmistus**. https://​www.youtube.com/​watch?​v=kW7BdhOZZ_c [luettu 13.11.2016]
-** Huurre, MattiVirrankoski,​ Pentti ​ja Vilkuna, Kustaa** 1956. //​Suur-Kalajoen historia// 1, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan. Keski-Pohjanmaan historiasarja 1.  +** Huurre, Matti Virrankoski,​ Pentti ​Vilkuna, Kustaa** 1956. //​Suur-Kalajoen historia// 1, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan. Keski-Pohjanmaan historiasarja 1.  
-**Itäpalo, Jaana** 2011. Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011. K-P:n ArkeologiaPalvelu. [http://​www.kparkeologia.fi/​tutkimusraportit/​Raportit2011/​Luoto_Rantayleiskaavan%20arkeologinen%20inventointi%202011.pdf ​avattu ​13.11.2016]+**Itäpalo, Jaana** 2011. Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011. K-P:n ArkeologiaPalvelu. Tutkumusraportti Museoviraston arkistossa. [http://​www.kparkeologia.fi/​tutkimusraportit/​Raportit2011/​Luoto_Rantayleiskaavan%20arkeologinen%20inventointi%202011.pdf ​luettu ​13.11.2016]
 **Kaukiainen,​ Yrjö** 1970. //Suomen talonpoikaispurjehdus 1800-luvun alkupuoliskolla//​. Historiallisia tutkimuksia LXXIX, Helsinki. **Kaukiainen,​ Yrjö** 1970. //Suomen talonpoikaispurjehdus 1800-luvun alkupuoliskolla//​. Historiallisia tutkimuksia LXXIX, Helsinki.
-**Kokko, Rami** 2014. //Raahen alueen meriarkeologinen inventointi//​ 28.8.–1.9.2014. ARK-sukellus. Museoviraston arkistossa.+**Kokko, Rami** 2014. //Raahen alueen meriarkeologinen inventointi//​ 28.8.–1.9.2014. ARK-sukellus. ​Tutkimusraportti ​Museoviraston arkistossa.
 **Komu, Väinö** 1999. //Kun vielä jäheillä seilattiin. Kuivaniemen talonpoikasipurjehduksesta//​. Kuivaniemen kotiseutuyhdistys ry.  **Komu, Väinö** 1999. //Kun vielä jäheillä seilattiin. Kuivaniemen talonpoikasipurjehduksesta//​. Kuivaniemen kotiseutuyhdistys ry. 
-**Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. //​Jakobstads Tidning// hösten 1987. [http://​www.nykarlebyvyer.nu/​sidor/​index2.htm ​avattu ​13.11.2016]+**Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. //​Jakobstads Tidning// hösten 1987. [http://​www.nykarlebyvyer.nu/​sidor/​index2.htm ​luettu ​13.11.2016]
 **Nikander, Gabriel** 1959. //By och bonde i Svenskösterbotten//​. Folklivsstudier 5. Helsingfors. **Nikander, Gabriel** 1959. //By och bonde i Svenskösterbotten//​. Folklivsstudier 5. Helsingfors.
-** Nyman, Jan-Erik** 2012. //​Fornminnesinventering i Jakobstad// 2012. http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​raportti/​read/​asp/​hae_liite.aspx?​id=120648&​ttyyppi=pdf&​kansio_id=598  ​+** Nyman, Jan-Erik** 2012. //​Fornminnesinventering i Jakobstad// 2012. Tutkumusraportti Museoviraston arkistossa. http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​raportti/​read/​asp/​hae_liite.aspx?​id=120648&​ttyyppi=pdf&​kansio_id=598  ​
 **Toivanen, Pekka** 1993a. Kustaa Vaasa ja kruunun laivanrakennustoimintaa. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin:​ 47–53. ​ WSOY.  ​ **Toivanen, Pekka** 1993a. Kustaa Vaasa ja kruunun laivanrakennustoimintaa. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin:​ 47–53. ​ WSOY.  ​
-**Toivanen, Pekka** 1993b. Kruunupyyn edistyksellinen kruununvarvi.Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin:​ 79–86. WSOY.+**Toivanen, Pekka** 1993b. Kruunupyyn edistyksellinen kruununvarvi. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin:​ 79–86. WSOY.
 ** Valtakari, Aura** 1980. //​Kansanomainen laivanrakennus Lappeella, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella v. 1888–1950//​. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 13.  ** Valtakari, Aura** 1980. //​Kansanomainen laivanrakennus Lappeella, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella v. 1888–1950//​. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 13. 
  
wiki/laivanrakennuspaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/04 20:37 / Helena Ranta