Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:laivanrakennuspaikka [2017/05/04 20:37]
Helena Ranta
+++ wiki:laivanrakennuspaikka [2023/01/30 15:50] (nykyinen)
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 Pienempien veneiden, haapioiden ja ruuhien valmistamiseen sekä vesille laskemiseen ei tarvittu erityisiä rakenteita((ks. rakentamisesta https://www.youtube.com/watch?v=kW7BdhOZZ_c)). Veneiden valmistuksesta on voinut säilyä maastossa kuitenkin rakennusjätteitä.
-{{ :wiki:telakka_cronoholmen.jpg?300|}}Laivanrakennuspaikkaan kuuluu aina sekä maa- että vesialuetta.  Talvella myös jääkenttää hyödynnettiin mm. puutavaran käsittelyssä((Komu 1999:48)). Maankohoamisen myötä vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyään kaukanakin sisämaassa. Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylävirralle ja laivat jouduttiin uittamaan merelle koskien ohi.((Komu 1999: 21)).
+{{ :wiki:telakka_cronoholmen.jpg?300|}}Laivanrakennuspaikkaan kuuluu aina sekä maa- että vesialuetta.  Talvella myös jääkenttää hyödynnettiin mm. puutavaran käsittelyssä((Komu 1999:48)). Maankohoamisen myötä vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyään kaukanakin sisämaassa. Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylävirralle ja laivat jouduttiin uittamaan merelle koskien ohi.((Komu 1999: 21))
 Laivanrakennuspaikkoja on käytetty myöhemmin mm. satamina sekä varasto- ja lastauspaikkoina tai alueita on otettu muuhun käyttöön. Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei löydy selkeitä jäännöksiä arkeologisissa inventoinneissa. Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa.
@@ Rivi 40: / Rivi 40: @@
 Historiallisissa arkistolähteissä kuvataan kruunun alusten rakennustekniikkaa, laivatyyppejä ja hallinnollisia seikkoja. Lähteet kertovat myös laivanrakennuspaikoista, mutta niiden varustelua ei kuitenkaan yleensä kuvailla. Rakennuspaikkoja voi jäljittää myös vanhoista kartoista ja paikallishistorioista((esim. Kronholm 1987)). Paikannimet kuten Kalajoen Laivaniemi((Huurre et al. 1956: 203)) tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan. Laivanrakentamispuun hankintapaikkoihin voivat viitata puolestaan mm. nimet Laivakangas ja Mastokangas.
-Erityisesti Pohjanmaalla ulkomaalaiset mestarit olivat kouluttaneet paikkakuntalaisista talonpojista taitavia laivanrakentajia.((Toivanen 1993b: 80)). Vähitellen nämä taidot levisivät myös laajemmalle alueelle.
+Erityisesti Pohjanmaalla ulkomaalaiset mestarit olivat kouluttaneet paikkakuntalaisista talonpojista taitavia laivanrakentajia((Toivanen 1993b: 80)). Vähitellen nämä taidot levisivät myös laajemmalle alueelle.
 {{:wiki:telakka_lavansaari.jpg?300 |}} Kansanomainen laivanrakennus alkaa näkyä historiallisissa lähteissä vasta 1700–1800-lukujen kuluessa. 1800-luvulla rakennuspaikat sekä rakennusmestarit alettiin merkitä viranomaisten rekistereihin, mm. laivanmittaajien kirjoihin sekä myynti- ja tulliasiakirjoihin. Tosin laivanrakennuspaikka mainitaan usein vain pitäjän tarkkuudella.
@@ Rivi 46: / Rivi 46: @@
 Maaseudulla laivan rakentamiseen tarvittiin koko kylän tai yhteisön panos sekä useita osakkaita, sillä rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää työtä.  Laivoja valmistettiin yleensä sivuelinkeinona maa- ja metsätalouden ohella. Laivoilla kuljetettiin omaa ylijäämätuotantoa kaupunkien markkinoille, erityisesti Tukholmaan ja Tallinnaan. 1800-luvulla osa varveista ammattimaistui ja laivoja rakennettiin myös kaupunkien porvarien tilauksesta.((Kaukiainen 1970: 231.))
-Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myös Koivistolla ja Ahvenanmaalla Sisämaan merkittäviä laivanrakennuspaikkakuntia olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mm. Lappee, Lappeenranta ja Taipalsaari((Valtakari 1980:1.))
+Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myös Koivistolla ja Ahvenanmaalla. Sisämaan merkittäviä laivanrakennuspaikkakuntia olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mm. Lappee, Lappeenranta ja Taipalsaari((Valtakari 1980:1.))
@@ Rivi 58: / Rivi 58: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) käytöstä jääneet laivanrakennuspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 60.
+Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) käytöstä jääneet laivanrakennuspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 60.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 64: / Rivi 64: @@
 **Haapion valmistus**. https://www.youtube.com/watch?v=kW7BdhOZZ_c [luettu 13.11.2016]
 ** Huurre, Matti & Virrankoski, Pentti & Vilkuna, Kustaa** 1956. //Suur-Kalajoen historia// 1, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan. Keski-Pohjanmaan historiasarja 1.
-**Itäpalo, Jaana** 2011. Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011. K-P:n ArkeologiaPalvelu. Tutkumusraportti Museoviraston arkistossa. [http://www.kparkeologia.fi/tutkimusraportit/Raportit2011/Luoto_Rantayleiskaavan%20arkeologinen%20inventointi%202011.pdf luettu 13.11.2016]
+**Itäpalo, Jaana** 2011. //Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011//. K-P:n ArkeologiaPalvelu. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Kaukiainen, Yrjö** 1970. //Suomen talonpoikaispurjehdus 1800-luvun alkupuoliskolla//. Historiallisia tutkimuksia LXXIX, Helsinki.
 **Kokko, Rami** 2014. //Raahen alueen meriarkeologinen inventointi// 28.8.–1.9.2014. ARK-sukellus. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Komu, Väinö** 1999. //Kun vielä jäheillä seilattiin. Kuivaniemen talonpoikasipurjehduksesta//. Kuivaniemen kotiseutuyhdistys ry.
-**Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. //Jakobstads Tidning// hösten 1987. [http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/index2.htm luettu 13.11.2016]
+**Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. //Jakobstads Tidning// hösten 1987.
 **Nikander, Gabriel** 1959. //By och bonde i Svenskösterbotten//. Folklivsstudier 5. Helsingfors.
-** Nyman, Jan-Erik** 2012. //Fornminnesinventering i Jakobstad// 2012. Tutkumusraportti Museoviraston arkistossa. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=120648&ttyyppi=pdf&kansio_id=598
+**Nyman, Jan-Erik** 2012. //Fornminnesinventering i Jakobstad// 2012. Tutkumusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Toivanen, Pekka** 1993a. Kustaa Vaasa ja kruunun laivanrakennustoimintaa. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: 47–53.  WSOY.
 **Toivanen, Pekka** 1993b. Kruunupyyn edistyksellinen kruununvarvi. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: 79–86. WSOY.
-** Valtakari, Aura** 1980. //Kansanomainen laivanrakennus Lappeella, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella v. 1888–1950//. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 13.
+**Valtakari, Aura** 1980. //Kansanomainen laivanrakennus Lappeella, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella v. 1888–1950//. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 13.
 ===== Muu kirjallisuus =====
 **Börman, Jan-Erik** 1980. //Under västnylandska segel 1840–1898//. Helsingfors.
-http://www.helsinki.fi/merihistoria/opiskelun_tueksi/kirjallisuus.html#laivanrakennuksesta (luettu 13.11.2016)
 **Huhtamies, Mikko** 2014. //Pohjolan Atlantis. Uskomattomia ideoita Itämerellä//. John Nurmisen säätiö, Helsinki.
 **Sea Finland**. Finnish seafaring in pictures compiled by Henry Forssell. Helsinki 1985.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut