Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:lapinraunio [2019/02/06 11:09]
Helena Ranta [Määritelmä]
+++ wiki:lapinraunio [2022/08/29 14:00] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 Lapinraunioiksi kutsutaan sisämaan järvialueen tarkoitukseltaan ja iältään erilaisia esihistoriallisia  kiviröykkiöitä. Niitä on yleisimmin pidetty hautaröykkiöinä tai muussa rituaalisessa tarkoituksessa rakennettuina. Ne on yhdistetty varhaismetallikautiseen pyyntiväestöön((Salo 1984: 180; Vilkuna 1993; Taavitsainen 2003; Saipio 2011: 19)). Lisäksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Suomenlahden itäosien rannikolla on pronssikulttuuria varhaisempia röykkiöitä. Niiden arvellaan myös liittyvän lapinrauniotraditioon((Salo 1984: 180–181, 238; Okkonen 2003: 238)).
-{{ :wiki:lapinraunio_ruokolahti_kalmakallio.jpg?300|}}Lapinrauniot on yleensä rakennettu näkyville paikoille vesistöjen rannoille ja saarille, tavallisimmin kallioperustalle, mutta paikoin myös sorapohjalle. Ne ovat yleensä pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään muutaman metrin mittaisia ja korkeudeltaan puolisen metriä. Niissä on vähintään kaksi kivikerrosta. Jotkut suuret röykkiöt ovat pitkänomaisia ja pituudeltaan jopa toistakymmentä metriä. Sisärakenteet ovat lapinraunioissa harvinaisia, mutta joissakin on havaittu kehämäisiä, muurimaisia tai arkkumaisia rakenteita.((Europaeus 1927: 40–41; Kivikoski 1966: 102–103; Adel 2002: 7; Vilkuna 2003; Saipio 2015: 21; Lavento 2015: 168))
+{{ :wiki:lapinraunio_ruokolahti_kalmakallio.jpg?300|}}Lapinrauniot on yleensä rakennettu näkyville paikoille vesistöjen rannoille ja saarille, tavallisimmin kallioperustalle, mutta paikoin myös sorapohjalle. Ne ovat yleensä pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään muutaman metrin ja korkeudeltaan puolisen metriä. Niissä on vähintään kaksi kivikerrosta. Jotkut suuret röykkiöt ovat pitkänomaisia ja pituudeltaan jopa toistakymmentä metriä. Sisärakenteet ovat lapinraunioissa harvinaisia, mutta joissakin on havaittu kehämäisiä, muurimaisia tai arkkumaisia rakenteita.((Europaeus 1927: 40–41; Kivikoski 1966: 102–103; Adel 2002: 7; Vilkuna 2003; Saipio 2015: 21; Lavento 2015: 168))
 ===== Historia ja käyttö =====
@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 ===== Ajoitus =====
-Lapinrauniotraditiota pidetään etupäässä varhaismetallikautisena (noin 1900 eaa.–300 jaa.), mutta niitä on rakennettu kivikauden lopusta myöhäisrautakaudelle asti((Europaeus 1927; Huurre 1979: 145; Taavitsainen 1990:54-55; Taavitsainen 2003: 10-20; Adel 2002: 9–10; Saipio 2011: 19–22; Lavento 2015: 168)). Perinteisesti röykkiörakentamisen on ajateltu levinneen sisämaahan lounaisen rannikon pronssikulttuurista. Koska uudet ajoitukset kuitenkin viittaavat siihen, että sisämaan ja Perämeren rannikon vanhimmat lapinrauniot ajoittuvat rannikon pronssikautta vanhemmiksi, niin sisämaan röykkiörakentamisen juuret voivat löytyä myös Perämeren rannikolta.((Salo 1984: 181–182; Huurre 1979: 136; Maaranen 1995: 174; Taavitsainen 2003; Saipio 2011: 74–76, 88; Okkonen 2003: 126–127, 238))
+Lapinrauniotraditiota pidetään etupäässä varhaismetallikautisena (noin 1900 eaa.–300 jaa.), mutta niitä on rakennettu kivikauden lopusta myöhäisrautakaudelle asti((Europaeus 1927; Huurre 1979: 145; Taavitsainen 1990:54–55; Taavitsainen 2003: 10–20; Adel 2002: 9–10; Saipio 2011: 19–22; Lavento 2015: 168)). Perinteisesti röykkiörakentamisen on ajateltu levinneen sisämaahan lounaisen rannikon pronssikulttuurista. Koska uudet ajoitukset kuitenkin viittaavat siihen, että sisämaan ja Perämeren rannikon vanhimmat lapinrauniot ajoittuvat rannikon pronssikautta vanhemmiksi, niin sisämaan röykkiörakentamisen juuret voivat löytyä myös Perämeren rannikolta.((Salo 1984: 181–182; Huurre 1979: 136; Maaranen 1995: 174; Taavitsainen 2003; Saipio 2011: 74–76, 88; Okkonen 2003: 126–127, 238))
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 38: / Rivi 38: @@
 **Bomansson K. A.** 1859. Bidrag till Finlands historia. //Suomi// 1858 I:18: 117–172.
 **Europaeus, Aarne** 1927. Roomalaisen rautakauden hautalöytö Viitasaarella. //Suomen Museo// 1927: 25–44.
-**Ganander, Chrisfrid** 1783. Bref. ang. lappgravar i Sijkajoki socken i Österbotten. //Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo// nr. 24: 186-188.
+**Ganander, Chrisfrid** 1783. Bref. ang. lappgravar i Sijkajoki socken i Österbotten. //Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo// nr. 24: 186–188.
 **Huurre, Matti** 1979. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//.
-**Huurre, Matti** 1986. The eastern contacts of northern Fennoscandia in the Bronze Age. //Fennoscandia archaeologica// III: 51-58.
+**Huurre, Matti** 1986. The eastern contacts of northern Fennoscandia in the Bronze Age. //Fennoscandia archaeologica// III: 51–58.
 **Kivikoski, Ella**  1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Tietolipas 43.
 **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 123–212. Gaudeamus.
 **Maaranen, Päivi** 1995. Etelä-Saimaan esihistoriallisten ja historiallisten röykkiöiden luonne, sijainti ja ajoittaminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.
-**Okkonen, Jari 2003**. //Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä – Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa.// Acta Universitas Ouluensis, B Humaniora 52.
+**Okkonen, Jari** 2003. //Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä – Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa.// Acta Universitas Ouluensis, B Humaniora 52.
 **Porthan, H. G.** 1777. Anmärkningar om Wiitasaari socken. //Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo// nr. 9: 65–70.
 **Saipio, Jarkko** 2011. Lapinrauniotradition kehitys ajoitusten valossa. //Muinaistutkija// 4/2011: 19–35.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut