Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:lasitehdas [2017/04/05 18:12]
Helena Ranta
+++ wiki:lasitehdas [2020/04/16 07:27]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 Lasihytin pohja uuneineen on tavallisesti tehtaiden merkittävin jäännös. Hytit olivat 1900-luvun alkuun asti lautarakenteisia, eikä niistä ei ole säilynyt kuin kivijalkoja. Sulatusuunit olivat suuria, esimerkiksi Someron Åvikissa 7 x 4 metriä. Uunien kiviperustukset oli kaivettu maahan, maanpinnan yläpuoliset osat olivat yleensä tiilestä. Uunin sulatustilassa ja toisinaan tulikanavissa käytettiin tuontisavesta valmistettuja tulenkestäviä tiiliä. Samaa ns. piippusavea käytettiin myös sulatusastioiden eli upokkaiden valmistusmateriaalina. Nopeasti rapautuneet uunit muurattiin vuosittain uudestaan.((Matiskainen et al. 1991))
-{{ :wiki:img_1099.jpg?300|}}Suurilla tuotantolaitoksilla saattoi olla kaksi tai kolme hyttiä. Hytin keskellä oli sulatusuuni, jossa raaka-aineet sulatettiin ja jonka äärellä lasinpuhaltajat valmistivat mm. pulloja, pikareita ja ikkunalasia. Valmiit lasiesineet jäähdytettiin jäähdytysuunissa. Joissakin jäähdytysuuneissa käytettiin sulatusuunin hukkalämpöä, toiset olivat erillisiä uuneja. Lasihytissä oli muitakin uuneja, kuten upokkaiden lämmitysuuni ja puunkuivatusuuneja. Ikkunalasia valmistavissa tehtaissa oli ikkunalasin oikaisu-uuni, jossa suuret ikkunalasilieriöt avattiin levyiksi tai ruuduiksi. Suomessa on arkeologisesti kaivettu yksi sulatusuuni (Someron Åvik) ja yksi ikkunalasinoikaisu-uuni (Sipoon Mariedal).(((Matiskainen et al. 1991.))
+{{ :wiki:img_1099.jpg?300|}}Suurilla tuotantolaitoksilla saattoi olla kaksi tai kolme hyttiä. Hytin keskellä oli sulatusuuni, jossa raaka-aineet sulatettiin ja jonka äärellä lasinpuhaltajat valmistivat mm. pulloja, pikareita ja ikkunalasia. Valmiit lasiesineet jäähdytettiin jäähdytysuunissa. Joissakin jäähdytysuuneissa käytettiin sulatusuunin hukkalämpöä, toiset olivat erillisiä uuneja. Lasihytissä oli muitakin uuneja, kuten upokkaiden lämmitysuuni ja puunkuivatusuuneja. Ikkunalasia valmistavissa tehtaissa oli ikkunalasin oikaisu-uuni, jossa suuret ikkunalasilieriöt avattiin levyiksi tai ruuduiksi. Suomessa on arkeologisesti kaivettu yksi sulatusuuni (Someron Åvik) ja yksi ikkunalasinoikaisu-uuni (Sipoon Mariedal).((Matiskainen et al. 1991.))
-Tuotanto synnytti runsaasti jätettä. Sen avulla saa tietoa tuotannosta ja raaka-aineista. Tehtaan paikalla voi olla jätelasikumpu, vaikka sirpaleista suuri osa käytetty uudestaan. Osa jätteestä on masuunikuonan näköistä sinistä lasikuonaa, osa erilaisia sulaneen lasin palasia ja sirpaleita. Joukossa on myös keraamista jätettä kuten lasinsulatuksessa käytettyjen upokkaiden palasia. Lasitehtaan ympäristöön on usein levinnyt paljon lasinsiruja ja erilaista kuonaa sekä raaka-aineena käytettyä kvartsia, mikä auttaa tehtaan jäännösten paikantamista.
+Tuotanto synnytti runsaasti jätettä. Sen avulla saa tietoa tuotannosta ja raaka-aineista. Tehtaan paikalla voi olla jätelasikumpu, vaikka sirpaleista suuri osa käytetty uudestaan. Osa jätteestä on masuunikuonan näköistä sinistä lasikuonaa, osa erilaisia sulaneen lasin palasia ja sirpaleita. Joukossa on myös keraamista jätettä kuten lasinsulatuksessa käytettyjen upokkaiden palasia. Lasitehtaan ympäristöön on usein levinnyt paljon lasinsiruja ja erilaista kuonaa sekä raaka-aineena käytettyä kvartsia, mikä auttaa tehtaan jäännösten paikantamista.((Vanhatalo & Matiskainen 1986))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin perustettiin lasitehdas. Tehdas paloi kuitenkin vain neljä vuotta myöhemmin ja kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasia seuraavan kerran valmistettiin Suomessa. Someron Åvikiin perustettiin lasitehdas vuonna 1748. Ruotsin ajan lopulla Suomessa sai alkunsa vielä seitsemän uutta tehdasta ja itärajan takana Karjalan Kannaksella saman verran lisää. Lasiteollisuus juurtui Suomeen jäädäkseen. Useimpien lasitehtaiden ympärille kasvoi ruukkimainen teollisuusyhteisö, johon kuului teollisuusrakennusten ohella työväen asuinrakennusten ohella mm. konttori ja lasivarasto sekä tehtaanomistajien käytössä ollut päärakennus.((Matiskainen et al 1991))
-Ruotsin ajalla lasitehtaita perustettiin Suomeen erityisesti runsaiden polttopuuvarojen vuoksi. Tehtaat pyrittiin sijoittamaan metsärikkaille seuduille, mistä hyvä esimerkki on Urjalan Nuutajärvi. Runsaiden metsävarojen ohella lasitehtaiden sijoittumiseen vaikutti sopivien hiekkaesiintyminen löytyminen. Sopivinta oli hieno, tasalaatuinen hiekka. Hiekan rautapitoisuuden vuoksi lähes kaikki valmistettu lasi oli vihreätä tai ruskeata ellei massaan lisätty värinpoistoainetta kuten mangaanioksidia. Lasinvalmistuksen kannalta parhaita hiekkaesiintymiä Suomessa oli Porin lähellä Tuorsniemessä, jossa toimi lasitehdas vuosina 1781–1868. Tuorsniemen hiekan rautapitoisuus oli niin alhainen, että tuotettu lasi oli vihreän sijaan vihertävää.((Annala 1931: 64–72))
+Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin perustettiin lasitehdas. Tehdas paloi neljä vuotta myöhemmin ja kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasia seuraavan kerran valmistettiin Suomessa. Someron Åvikiin perustettiin lasitehdas vuonna 1748. Ruotsin ajan lopulla sai alkunsa vielä seitsemän tehdasta ja itärajan takana Karjalan Kannaksella saman verran lisää. Useimpien tehtaiden ympärille kasvoi ruukkimainen yhteisö, johon kuului työväen asuinrakennusten ohella mm. konttori ja lasivarasto sekä tehtaanomistajien käytössä ollut päärakennus((Matiskainen et al. 1991))
-Kolmas lasiteollisuuden sijoittumiseen vaikuttanut tekijä oli kätevä vientiyhteys, maantie tai mieluiten satama, josta tuotteita voitiin viedä suoraan Tukholmaan ja Turkuun (esim. Iin Olhava eli Nyby sekä Pirttikylän Berga) sekä sittemmin 1800-luvulla Pietariin (esim. Mustasaaren Grönvik). Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus tuonut ongelmia.
+Lasitehtaita perustettiin Suomeen erityisesti polttopuuvarojen vuoksi, tehtaat pyrittiin sijoittamaan metsärikkaille seuduille. Sijoittumiseen vaikutti myös sopivien hiekkaesiintyminen löytyminen. Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus tuottanut ongelmia. Parasta oli hieno, tasalaatuinen hiekka. Hiekan rautapitoisuuden vuoksi lähes kaikki lasi oli vihreätä tai ruskeata ellei massaan lisätty värinpoistoainetta kuten mangaanioksidia. Parhaita esiintymiä oli Porin lähellä Tuorsniemessä, jossa toimi lasitehdas 1781–1868. Sen hiekan rautapitoisuus oli niin alhainen, että lasi oli vihreän sijaan vain vihertävää.((Annala 1931: 64–72))
-Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla monille sahoille kertyi valtavat määrät hukkapuuta, jota voitiin käyttää esimerkiksi lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa mm. Kotkan lasitehdasta vuonna 1872. Uusia tehtaita perustettiin 1800-luvulla Suomeen 26 ja 1900-luvulla kymmeniä lisää. Valtaosa tehtaista on sittemmin suljettu. ((Vanhatalo & Matiskainen 1986))
+Kolmas tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttanut tekijä olivat liikenneyhteydet; maantie tai satama, josta tuotteita vietiin mm. Tukholmaan ja Turkuun sekä 1800-luvulla Pietariin.
-Vanhimpia 1700- ja 1800-luvun lasitehtaita varten oli pystytetty suuria hyttirakennuksia, mutta 1900-luvulla pienimmät lasiverstaat saatettiin sijoittaa jo olemassa oleviin rakennuksiin ja suhteellisen vaatimattomiin tiloihin. Osa 1900-luvun lasitehtaista on ollut lyhytikäisiä ja ne tunnetaan varsin huonosti. Simo Vanhatalo on inventoinut ennen vuotta 1985 toimintansa lopettaneiden lasitehtaiden paikat. Inventoinnin piiriin kuului 58 tehdasta, joista runsaat puolet oli perustettu ennen vuotta 1900.((Matiskainen & Vanhatalo 1986)) Sen jälkeen on lopettanut joukko tehtaita ja esimerkiksi Nuutajärvellä teollinen tuotanto on 2010-luvulla muuttunut pienimuotoiseksi taidelasin valmistukseksi.
+Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla sahoille kertyi hukkapuuta, jota voitiin käyttää lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa mm. Kotkan lasitehdasta vuonna 1872. Uusia tehtaita perustettiin 1800-luvulla Suomeen 26 ja 1900-luvulla kymmeniä lisää. Valtaosa tehtaista on sittemmin suljettu.
-Lasitehtaiden perustaminen on aina vaatinut luvan (privilegion). Yksistään tämän vuoksi lasitehtaisiin liittyvää arkistoaineistoa on säilynyt varsin paljon. Useista tehtaista löytyy lisäksi palovakuutus- ym. karttoja liitteineen. Niissä löytyy usein yksityiskohtaista tietoa rakennuksista ja koko tehdasalueesta.
+===== Ajoitus =====
-===== Ajoitus =====
 Vuodesta 1681 eteenpäin.
@@ Rivi 42: / Rivi 39: @@
 Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla.
+===== Suojelustatus =====
+Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien lasitehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
-===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].
 ===== Lähteet =====
-**Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931// I–II. Otava, Helsinki
+**Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931// I–II. Otava, Helsinki.
 **Matiskainen, Heikki & Haggrén, Georg & Vanhatalo, Simo** 1991. //The Archaeology of the Early Glass Industry in Finland//. Lasitutkimuksia –  Glass Research VI.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Vanhatalo, Simo & Matiskainen, Heikki** 1986. //Suomen lasitehtaiden teollisuusarkeologinen inventointi//. Lasitutkimuksia – Glass Research III. Riihimäki.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut