Lentokoneiden lähtö- ja laskeutumiskenttä, lentoasema.

Toisen maailmansodan lentokentistä osa on hylätty kokonaan ja osa on edelleen aktiivisessa ilmailukäytössä. Hylättyjen lentokenttien alueella voi olla kiito- ja rullausratojen jäännösten ohella lentokoneiden sirpalesuojia, henkilöstön suojahuoneita, ajoneuvosuojia, parakin pohjia, teltapohjia, ilmatorjunta-asemien jäännöksi ja myös juoksuhautoja ja puolustuskaivantoja. On huomionarvoista, että
myös käytössä olevien lentokenttien ympäristössä saattaa olla arkeologista kulttuuriperintöä.

Saksalaisten Lapissa tuhoamien lentokenttien arkeologisessa tutkimuksessa on huomioitava maastossa mahdollisesti yhä olevat räjähteet.

Suomen ilmavoimilla oli toisen maailmansodan aikana käytössä päälentokenttien (esim. Malmi ja Utti) ohella useita apukenttiä ja työkenttiä. Lisäksi Saksan Luftwaffen Luftflotte 5:llä oli Lapissa käytössään useita Lentokenttiä.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Nikunen, Heikki, Talvitie, Jyrki K. ja Keskinen, Kalevi 2011: Suomen ilmasodan pikkujättiläinen. WSOY.