Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:liesilatomus [2017/05/04 21:10]
Helena Ranta
+++ wiki:liesilatomus [2019/02/06 11:06] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 ===== Määritelmä =====
-Lapissa sijaitsevan rautakauden loppuun tai keskiajan alkuun ajoittuvan asuinpaikan suorakaiteen muotoinen tulisija
+Lapissa sijaitsevalle, rautakauden loppuun tai keskiajan alkuun ajoittuvalle asuinpaikalle kivistä koottu suorakaiteen muotoinen tulisija
 ===== Kuvaus =====
-{{ :wiki:liesilatomus_inari_kenttäniemi.jpg?300|}}Liesilatomus (ps //árran//) -kohde koostuu suorakaiteen muotoisista tulisijoista, jotka ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset, liedet/tulisijat, sijaitsevat tavallisesti rivissä, jos ne ovat likipitäen saman ikäisiä. Latomusten ajoituksissa saatujen tuloksien mukaan, latomukset eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet käytössä samanaikaisesti. Rivissä saattaa olla parhaimmillaan kolmisenkymmentä latomusta, mutta tavallisesti niitä on yhdestä kymmeneen. Latomukset ovat suuntautuneet tavallisesti niin, että niiden  pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa latomusta. Tulisijojen ympärillä ei yleensä ole havaittavissa vallia tai muitakaan rakenteita, jotka antaisivat viitteitä, minkälainen asumus on ollut. ((Carpelan 2003; Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009; Mulk 1994))
+{{ :wiki:liesilatomus_inari_kenttäniemi.jpg?300|}}Liesilatomus (ps //árran//) -kohde koostuu suorakaiteen muotoisista tulisijoista, jotka ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset, liedet/tulisijat, sijaitsevat tavallisesti rivissä, jos ne ovat likipitäen saman ikäisiä. Latomuksista tehdyt ajoitukset osoittavat kuitenkin, ne eivät välttämättä ole olleet käytössä samanaikaisesti. Rivissä saattaa olla parhaimmillaan kolmisenkymmentä latomusta, mutta tavallisesti niitä on yhdestä kymmeneen. Latomukset ovat suuntautuneet tavallisesti niin, että niiden  pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa latomusta. Tulisijojen ympärillä ei yleensä ole havaittavissa vallia tai muitakaan rakenteita, jotka antaisivat viitteitä, minkälainen asumus on tarkkaan ottaen ollut.((Carpelan 2003; Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009; Mulk 1994))
 Asuinpaikat sijaitsevat useimmiten pienten jokien, järvien, soiden, lampien tai purojen läheisyydessä, hiekkaisella maaperällä. Niiden sijainti poikkeaa varhaisempien pyyntikulttuurien asuinpaikoista, joita on löydetty tavallisesti merien, järvien tai jokien muinaisilta rannoilta. Pääasiassa latomuskohteet ovat sijainneet tasamaalla mäntymetsässä tai tunturikoivikossa, mutta niitä löytyy myös puuttomalta paljakka-alueelta.((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009))
-Rivissä olevien tulisijojen välillä on havaittavissa pieniä kokoeroja. Joissakin tapauksissa rivin keskimmäinen tai keskimmäiset tulisijat ovat muita hieman suurempia ja niiden yhteydessä saattaa olla muita enemmän löytöjä. Näissä tulisijoissa saattaa olla myös muita tulisijoja suuremmat päätykivet, mm. posiokivi (ps //boaššu//), joka on aikoinaan erottanut kodan sisällä pyhän ja profaanin ja myöhemmin keittiötilan ja asuintilan toisistaan. Liesilatomuskohteet ovat toisinaan melko vähälöytöisiä, joten ihmistoiminta näkyy latomusten ohella pääasiassa fosfaattiarvojen ja joskus myös luiden levinnässä. ((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman & Olsen 2009))
+Rivissä olevien tulisijojen välillä on havaittavissa pieniä kokoeroja. Joissakin tapauksissa rivin keskimmäinen tai keskimmäiset tulisijat ovat muita hieman suurempia ja niiden yhteydessä saattaa olla muita enemmän löytöjä. Näissä tulisijoissa saattaa olla myös muita tulisijoja suuremmat päätykivet, mm. posiokivi (ps //boaššu//), joka on aikoinaan erottanut kodan sisällä pyhän ja profaanin ja myöhemmin keittiötilan ja asuintilan toisistaan. Liesilatomuskohteet ovat toisinaan melko vähälöytöisiä, joten ihmistoiminta näkyy latomusten ohella pääasiassa fosfaattiarvojen ja joskus myös luiden levinnässä.((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman & Olsen 2009))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Liesilatomuskohteita on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, jolloin I. Itkonen havaitsi niitä Nellimjoen ns. markkinapaikalla. Norjalainen Povl Simonsen tutki latomuksia 1960-luvulla Karasjoen Ássebáktissa, mutta tulkitsi ne haudoiksi (Ássebákte-gravor). 1980-luvulta lähtien latomukset on tulkittu yksiselitteisesti tulisijoiksi. Tuolloin Christian Carpelan tunnisti Nukkumajoen tyypin asuinpaikoilla suorakaiteen muotoisia latomuksia, jotka olivat muiden kotien joukossa rivimäisessä muodostelmassa. ((Carpelan 2003; Storli 1991))
+Liesilatomuskohteita on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, jolloin I. Itkonen havaitsi niitä Nellimjoen ns. markkinapaikalla. Norjalainen Povl Simonsen tutki latomuksia 1960-luvulla Karasjoen Ássebáktissa, mutta tulkitsi ne haudoiksi (Ássebákte-gravor). 1980-luvulta lähtien latomukset on tulkittu yksiselitteisesti tulisijoiksi. Tuolloin Christian Carpelan tunnisti Nukkumajoen tyypin asuinpaikoilla suorakaiteen muotoisia latomuksia, jotka olivat muiden kotien joukossa rivimäisessä muodostelmassa.((Carpelan 2003; Storli 1991))
 Liesilatomusasuinpaikkoja ovat käyttäneet saamelaiset metsästäjä-keräilijät, jotka ovat saattaneet pitää myös muutamia lampaita sekä veto- ja takkaporoja. Osa asuinpaikoista on ollut talviasuinpaikkoja, ja niissä on yleensä enemmän kuin viisi latomusta. Talvipaikkojen latomukset ovat korkeampia kuin kesäasuinpaikoilla. Pienemmät latomusryhmät on tulkittu asuinpaikoiksi, joita on käytetty lumettomina vuodenaikoina. Ne ovat saattaneet olla pyyntiin liittyviä asuinpaikkoja((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hedman & Olsen 2009)).

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut