Käyttäjän työkalut
wiki:liesilatomus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:liesilatomus [2017/05/04 21:12] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:liesilatomus [2019/02/06 11:06] (nykyinen) Helena Ranta [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Lapissa sijaitsevan rautakauden loppuun tai keskiajan alkuun ajoittuvan asuinpaikan suorakaiteen muotoinen tulisija | + | Lapissa sijaitsevalle, rautakauden loppuun tai keskiajan alkuun ajoittuvalle asuinpaikalle kivistä koottu suorakaiteen muotoinen tulisija |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | {{ :wiki:liesilatomus_inari_kenttäniemi.jpg?300|}}Liesilatomus (ps //árran//) -kohde koostuu suorakaiteen muotoisista tulisijoista, jotka ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset, liedet/tulisijat, sijaitsevat tavallisesti rivissä, jos ne ovat likipitäen saman ikäisiä. Latomusten ajoituksissa saatujen tuloksien mukaan, latomukset eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet käytössä samanaikaisesti. Rivissä saattaa olla parhaimmillaan kolmisenkymmentä latomusta, mutta tavallisesti niitä on yhdestä kymmeneen. Latomukset ovat suuntautuneet tavallisesti niin, että niiden pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa latomusta. Tulisijojen ympärillä ei yleensä ole havaittavissa vallia tai muitakaan rakenteita, jotka antaisivat viitteitä, minkälainen asumus on ollut.((Carpelan 2003; Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009; Mulk 1994)) | + | {{ :wiki:liesilatomus_inari_kenttäniemi.jpg?300|}}Liesilatomus (ps //árran//) -kohde koostuu suorakaiteen muotoisista tulisijoista, jotka ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset, liedet/tulisijat, sijaitsevat tavallisesti rivissä, jos ne ovat likipitäen saman ikäisiä. Latomuksista tehdyt ajoitukset osoittavat kuitenkin, ne eivät välttämättä ole olleet käytössä samanaikaisesti. Rivissä saattaa olla parhaimmillaan kolmisenkymmentä latomusta, mutta tavallisesti niitä on yhdestä kymmeneen. Latomukset ovat suuntautuneet tavallisesti niin, että niiden pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa latomusta. Tulisijojen ympärillä ei yleensä ole havaittavissa vallia tai muitakaan rakenteita, jotka antaisivat viitteitä, minkälainen asumus on tarkkaan ottaen ollut.((Carpelan 2003; Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009; Mulk 1994)) |
| Asuinpaikat sijaitsevat useimmiten pienten jokien, järvien, soiden, lampien tai purojen läheisyydessä, hiekkaisella maaperällä. Niiden sijainti poikkeaa varhaisempien pyyntikulttuurien asuinpaikoista, joita on löydetty tavallisesti merien, järvien tai jokien muinaisilta rannoilta. Pääasiassa latomuskohteet ovat sijainneet tasamaalla mäntymetsässä tai tunturikoivikossa, mutta niitä löytyy myös puuttomalta paljakka-alueelta.((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009)) | Asuinpaikat sijaitsevat useimmiten pienten jokien, järvien, soiden, lampien tai purojen läheisyydessä, hiekkaisella maaperällä. Niiden sijainti poikkeaa varhaisempien pyyntikulttuurien asuinpaikoista, joita on löydetty tavallisesti merien, järvien tai jokien muinaisilta rannoilta. Pääasiassa latomuskohteet ovat sijainneet tasamaalla mäntymetsässä tai tunturikoivikossa, mutta niitä löytyy myös puuttomalta paljakka-alueelta.((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hamari 1996; Hedman 2003; Hedman & Olsen 2009)) | ||
wiki/liesilatomus.1493921570.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/04 21:12 / Helena Ranta