Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:linnake-1500-ja-1600-luku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2017/05/04 22:24]
Helena Ranta
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2019/12/27 11:24]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 17: Rivi 17:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Uuden ajan alkupuoli, 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita,​ joita  on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet [[wiki:​skanssi|skanssit]] eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahenlinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaassa. ​+Uuden ajan alkupuoli, 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita,​ joita  on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet [[wiki:​skanssi|skanssit]] eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahelinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaassa. ​
  
  
-Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana pidetään Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin vanhapiirteinen Ristiinan ​Brahenlinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahenlinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67.))+Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana pidetään Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin vanhapiirteinen Ristiinan ​Brahelinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahelinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67.))
  
 Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä sijaitsevan pyöreän tornin sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi.((Heikkinen 2004)) Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä sijaitsevan pyöreän tornin sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi.((Heikkinen 2004))
Rivi 37: Rivi 37:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 87 +1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​ 
- +
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
wiki/linnake-1500-ja-1600-luku.txt · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 11:24 / Veli-Pekka Suhonen