Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:linnake-1500-ja-1600-luku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2017/03/28 09:04]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2022/09/05 12:08] (nykyinen)
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
Rivi 13: Rivi 13:
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Yksikään 1500-luvun jälkipuoliskolla tai 1600-luvulla perustetuista uusista linnoista tai linnakkeista ei ole säilynyt ehjänä nykyaikaan. Bulleborg on nykyään veden alla. Muut erottavat maastossa kivirakennusten ja -muurien perustuksina,​ kellareiden jäännöksinä,​ maavalleina ja vallihautoina. ​+Yksikään 1500-luvun jälkipuoliskolla tai 1600-luvulla perustetuista uusista linnoista tai linnakkeista ei ole säilynyt ehjänä nykyaikaan. Bulleborg on nykyään veden alla. Muut erottavat maastossa kivirakennusten ja -muurien perustuksina, ​[[wiki:​kellari|kellareiden]] jäännöksinä,​ maavalleina ja [[wiki:​vallihauta|vallihautoina]].
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Uuden ajan alkupuoli, 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita,​ joita  on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet skanssit eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahenlinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaassa. ​+Uuden ajan alkupuoli, 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita,​ joita  on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet ​[[wiki:​skanssi|skanssit]] eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahelinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaassa. ​
  
  
-Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana pidetään Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin vanhapiirteinen Ristiinan ​Brahenlinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahenlinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67.))+Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana pidetään Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin vanhapiirteinen Ristiinan ​Brahelinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahelinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67))
  
-Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä sijaitsevan pyöreän tornin sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi. ((Heikkinen 2004))+Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä sijaitsevan pyöreän tornin sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi.((Heikkinen 2004))
  
 Pohjakaavaltaan epäsäännölliseen Orivirran Saartoon on mahdollisesti kuulunut neljä puolustustornia ja yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Maastossa on edelleen näkyvissä rakennusten ja puuvarustusten perustuskiveyksiä. Kustaa Vaasan käskystä perustetun Bullerborgin tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja on mahdollista,​ että linnasaari on jäänyt Imatrankosken voimalaitoksesta johtuvan vedenpinnannousun takia Vuoksen alle nykyisen Linnankosken tienoille. Kustaan Vaasan aloitti vuonna 1554 Kivennavan linnan rakennustyöt. Se oli pohjakaavaltaan nelikulmainen pyöreillä kulmatorneilla varustettu puulinnoitus. Vuosina 1570–1600 rakennettu, mutta keskeneräiseksi jäänyt Tammisaaren Slottsbacken olisi valmistuessaan ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilinna pyöreine kulmatorneineen. Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) aikaisten sotilaskarkureiden kiinniottamista varten tukikohdaksi perustetusta Kyrön skanssista on säilynyt vain vähäisiä raunioita.((ks. Kauranen 2005: 52, 62–71)) Pohjakaavaltaan epäsäännölliseen Orivirran Saartoon on mahdollisesti kuulunut neljä puolustustornia ja yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Maastossa on edelleen näkyvissä rakennusten ja puuvarustusten perustuskiveyksiä. Kustaa Vaasan käskystä perustetun Bullerborgin tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja on mahdollista,​ että linnasaari on jäänyt Imatrankosken voimalaitoksesta johtuvan vedenpinnannousun takia Vuoksen alle nykyisen Linnankosken tienoille. Kustaan Vaasan aloitti vuonna 1554 Kivennavan linnan rakennustyöt. Se oli pohjakaavaltaan nelikulmainen pyöreillä kulmatorneilla varustettu puulinnoitus. Vuosina 1570–1600 rakennettu, mutta keskeneräiseksi jäänyt Tammisaaren Slottsbacken olisi valmistuessaan ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilinna pyöreine kulmatorneineen. Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) aikaisten sotilaskarkureiden kiinniottamista varten tukikohdaksi perustetusta Kyrön skanssista on säilynyt vain vähäisiä raunioita.((ks. Kauranen 2005: 52, 62–71))
Rivi 37: Rivi 37:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]].  +1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​ 
- +
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Gardberg, C.J. & Tuulse, Armin** 1980. Blockhus. //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid II: Roskilde og Bagger.// ​+**Gardberg, C.J. & Tuulse, Armin** 1980. Blockhus. ​Julkaisussa ​//​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid II: Roskilde og Bagger.// ​
 **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna, västinki vuosisatojen virrassa//. Kainuun Museo. Lönnrot-instituutti. **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna, västinki vuosisatojen virrassa//. Kainuun Museo. Lönnrot-instituutti.
 **Kauranen, Veli** 2005. //Suomen vanhat linnat, kartanolinnat,​ linnoitukset ja skanssit//. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3.  **Kauranen, Veli** 2005. //Suomen vanhat linnat, kartanolinnat,​ linnoitukset ja skanssit//. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3. 
 **Paulaharju,​ Ahti** 1968. //Oulun linna//. Porvoo. **Paulaharju,​ Ahti** 1968. //Oulun linna//. Porvoo.
-**Suvanto, Seppo** 1981. Gränsförsvar och gränsbefästningen. //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid V, Finland//. Roskilde og Bagger.+**Suvanto, Seppo** 1981. Gränsförsvar och gränsbefästningen. ​Julkaisussa ​//​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid V, Finland//. Roskilde og Bagger.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/linnake-1500-ja-1600-luku.1490681084.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 09:04 / Helena Ranta