Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:louhos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:louhos [2017/05/04 21:42]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:louhos [2019/03/05 13:09]
Helena Ranta
Rivi 6: Rivi 6:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​louhos. http://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​louhos.))  +maanpäällinen paikka, josta louhitaan kiviraaka-ainetta
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-{{ :​wiki:​louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?​250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja,​ jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla. Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi,​ jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))+{{ :​wiki:​louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?​250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja,​ jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla. ​ 
 + 
 +Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi,​ jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))
  
 {{ :​wiki:​louhos_kiilausura_pyterlahti.jpg?​250|}}Louhintatekniikka on jättänyt kohteisiin tunnusomaisia piirteitä. Vakokiilausmenetelmä oli vallitsevana käytössä louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle. Siinä lohkottavaan pintaan tehtiin hakulla tai meisseliä lekalla lyöden kiilausvako,​ johon riittävän syvyyden jälkeen aseteltiin rautakiiloja. Kivi rakoili ja lohkesi kun kiiloja lyötiin vuorotellen tai yhtäaikaisesti. Apuna lohkojen irrottamisessa ja pilkkomisessa käytettiin mm. rautakankea.((Raunio 1965)) ​ {{ :​wiki:​louhos_kiilausura_pyterlahti.jpg?​250|}}Louhintatekniikka on jättänyt kohteisiin tunnusomaisia piirteitä. Vakokiilausmenetelmä oli vallitsevana käytössä louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle. Siinä lohkottavaan pintaan tehtiin hakulla tai meisseliä lekalla lyöden kiilausvako,​ johon riittävän syvyyden jälkeen aseteltiin rautakiiloja. Kivi rakoili ja lohkesi kun kiiloja lyötiin vuorotellen tai yhtäaikaisesti. Apuna lohkojen irrottamisessa ja pilkkomisessa käytettiin mm. rautakankea.((Raunio 1965)) ​
Rivi 22: Rivi 23:
 **Rakennuskivilouhos** ​ **Rakennuskivilouhos** ​
  
-Vanhimmat kivilouhokset liittyvät keskiaikaisten linnojen, kivikirkkojen ja kellareiden rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta,​ mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, ​Turkun, Vaasan ja Helsingin ​ jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))+Vanhimmat kivilouhokset liittyvät ​[[wiki:​keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]][[wiki:​kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:​kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta,​ mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, ​Turun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
  
 {{:​wiki:​louhos_pyterlahti.jpg?​280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden Pyterlahdella,​ jossa louhittiin graniittia Pietarin rakennuksia,​ siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa oli satoja työntekijöitä,​ ja alueella oli majoitustiloja ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016)) {{:​wiki:​louhos_pyterlahti.jpg?​280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden Pyterlahdella,​ jossa louhittiin graniittia Pietarin rakennuksia,​ siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa oli satoja työntekijöitä,​ ja alueella oli majoitustiloja ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016))
Rivi 28: Rivi 29:
 Rakennuskivien kysyntä kasvoi 1800-luvulla. Ensimmäinen pysyvä kivityömaa perustettiin vuonna 1886 Hankoon Oy Granit Ab aloittaessa toimintansa. Suomen Kiviteollisuus Oy alkoi 1900 louhia ja muokata Uudenkaupungin harmaata ja Vehmaan Uhlun punaista graniittia. Kiviteollisuus kasvoi nopeasti, sillä kovalla rakennuskivellä oli kysyntää mm. Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Raakakiven ohella vietiin valmiita rakennuskiviä sekä katuihin käytettyjä nupukiviä. Viennin huippu saavutettiin vuonna 1936. Vientigraniitin päätuotantoalueet ovat olleet Kökarissa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa,​ Taivassalossa,​ Mikkelissä,​ Hyvinkäällä,​ Jyväskylässä,​ Varpaisjärvellä,​ Kurussa ja Espoossa.((Karikoski et al. 1951: 296–297.)) Rakennuskivien kysyntä kasvoi 1800-luvulla. Ensimmäinen pysyvä kivityömaa perustettiin vuonna 1886 Hankoon Oy Granit Ab aloittaessa toimintansa. Suomen Kiviteollisuus Oy alkoi 1900 louhia ja muokata Uudenkaupungin harmaata ja Vehmaan Uhlun punaista graniittia. Kiviteollisuus kasvoi nopeasti, sillä kovalla rakennuskivellä oli kysyntää mm. Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Raakakiven ohella vietiin valmiita rakennuskiviä sekä katuihin käytettyjä nupukiviä. Viennin huippu saavutettiin vuonna 1936. Vientigraniitin päätuotantoalueet ovat olleet Kökarissa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa,​ Taivassalossa,​ Mikkelissä,​ Hyvinkäällä,​ Jyväskylässä,​ Varpaisjärvellä,​ Kurussa ja Espoossa.((Karikoski et al. 1951: 296–297.))
  
-Teollisuuskiviä ovat mm. kalkkikivivuolukivikvartsiittifylliitti ​ja käyttötarkoitustensa osalta myös piimaa+Teollisuuskivinä louhittiin ​mm. kalkkikiveävuolukiveäkvartsiittiafylliittiä ​ja käyttötarkoitustensa osalta myös piimaata.
  
 Helposti muokattavaa vuolukiveä on Suomessa vain muutamassa paikassa. Esiintymistä tärkein on Juuan Nunnalahti Pielisjärven rannalla, jossa on useita louhoksia. Vuolukiven teollinen käyttö alkoi vuonna 1889, jolloin Suomen Vuolukivi Oy perustettiin. Vuolukiveä on käytetty erityisesti rakennusten julkisivuihin ja tulisijojen materiaalina. Helposti muokattavaa vuolukiveä on Suomessa vain muutamassa paikassa. Esiintymistä tärkein on Juuan Nunnalahti Pielisjärven rannalla, jossa on useita louhoksia. Vuolukiven teollinen käyttö alkoi vuonna 1889, jolloin Suomen Vuolukivi Oy perustettiin. Vuolukiveä on käytetty erityisesti rakennusten julkisivuihin ja tulisijojen materiaalina.
Rivi 46: Rivi 47:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen.+Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen. Varhaisimmat ammattimaisen rakennuskiven louhinta- ja hakkuupaikat lienevät sijainneet keskiajalla linnojen ja kirkkojen lähistöllä
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Suomen tärkein kalkkikiviesiintymä on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla, missä sitä on hyödynnetty keskiajalta 2000-luvulle. Huomattavia kalkkiesiintymiä on lisäksi etelärannikolla Ahvenanmaalta Porvoon seuduille.+Suomen tärkein kalkkikiviesiintymä on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla, missä sitä on hyödynnetty keskiajalta 2000-luvulle. Huomattavia ​jo varhain hyödynnettyjä ​kalkkiesiintymiä on lisäksi etelärannikolla Ahvenanmaalta Porvoon seuduille ​ja esimerkiksi Lapin Kolarissa. 
 + 
 +Kiviteollisuuden ei ole tarvinnut keskittyä samaan tapaan muutamien esiintymien yhteyteen kuin teollisten kalkkipolttimoiden. Kivilouhoksia on perustettu keskeisiin rannikon ja sisämaan kaupunkeihin,​ erityisiä graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru, Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti, Hanko).
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Teollista aikaa edeltävien (1880-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 47.+Teollista aikaa edeltävien (1860-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 47.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Favorin, Martti** 1980. //​Virolahden historia// II. 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Mikkeli. **Favorin, Martti** 1980. //​Virolahden historia// II. 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Mikkeli.
 **Hoving, Viktor** 1951. //Lohjan kalkkitehdas 1897–1950//​. Virkkala. **Hoving, Viktor** 1951. //Lohjan kalkkitehdas 1897–1950//​. Virkkala.
-**Kaukiainen,​ Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.//​ Suomalaisen ​Kirjalisuuden ​Seura. ​+**Kaukiainen,​ Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.//​ Suomalaisen ​Kirjallisuuden ​Seura. ​
 **Karikoski V. A. M.& Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. **Karikoski V. A. M.& Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki.
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.+**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.
 **Nyström, Per** 1951. //Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948//​. Parainen. **Nyström, Per** 1951. //Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948//​. Parainen.
 **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //​Kotiseutu//​ 1969: 165. **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //​Kotiseutu//​ 1969: 165.
-**Raunio, Eino** 1965. //​Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. KäsikirjoitusKymenlaakson ​museo.+**Raunio, Eino** 1965. //​Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. Käsikirjoitus Kymenlaakson ​museon arkistossa.
 **Syväjärvi,​ Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//​. Tampere, http://​www.saunalahti.fi/​syvajar2/​KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016. ​ **Syväjärvi,​ Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//​. Tampere, http://​www.saunalahti.fi/​syvajar2/​KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016. ​
  
Rivi 69: Rivi 72:
 **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //​Muinaistutkija//​ 3/1997: 24–28. ​ **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //​Muinaistutkija//​ 3/1997: 24–28. ​
 **Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//​. Tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa. **Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//​. Tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa.
 +**Suomen kartasto** 1910. Suomen maantieteellinen seura.
 +
  
  
wiki/louhos.txt · Viimeksi muutettu: 2019/03/05 13:09 / Helena Ranta