Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:louhos [2018/06/07 13:51]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
+++ wiki:louhos [2022/12/13 12:08]
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 ===== Määritelmä =====
-Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:louhos. http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:louhos.))
+maanpäällinen paikka, josta louhitaan kiviraaka-ainetta
 ===== Kuvaus =====
+Kiveä on louhittu yleisesti rakennustarpeiksi koko maassa. Kalkkikiveä käytettiin paitsi rakennuskivenä
+myös muurauslaastin valmistamiseen sekä maanparannusaineena, hiekkakiveä mm. rakennus- ja myllynkivinä
+sekä virstanpylväinä ja graniittia rakennus- ja katukivinä.
 {{ :wiki:louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja, jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla.
@@ Rivi 24: / Rivi 27: @@
 **Rakennuskivilouhos**
-Vanhimmat kivilouhokset liittyvät [[wiki:keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]], [[wiki:kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, Turkun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
+Vanhimmat kivilouhokset liittyvät [[wiki:keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]], [[wiki:kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, Turun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
 {{:wiki:louhos_pyterlahti.jpg?280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden Pyterlahdella, jossa louhittiin graniittia Pietarin rakennuksia, siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa oli satoja työntekijöitä, ja alueella oli majoitustiloja ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016))
@@ Rivi 56: / Rivi 59: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Teollista aikaa edeltävien (1860-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 47.
+Teollista aikaa edeltävien (1860-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut